| Summary: | Masterarbetet berör Folkhälsans förbunds doula frivilligverksamhet. I doula verksamheten deltar kvinnor som frivilligt ställer upp som stödpersoner för familjer som väntar barn, både före, under och efter förlossningen. Syftet med arbetet var att kartlägga doula frivil-ligverksamheten. Doulorna gavs möjlighet att tycka till om verksamheten, sett från deras perspektiv samt komma fram med förslag till förbättring och utveckling av verksamheten. Studien strävade till att få svar på frågor kring koordinering, motivering till deltagande och förbättringsförslag av doula frivilligverksamheten. Forskningsdesignen för studien var mixed metod. Materialinsamlingen skedde via en web-enkät, som skickades ut till doulor i Nyland, Österbotten och Åboland. Målet med denna kartläggning var att ge information åt doula koordinatorerna genom att generera ny kun-skap som kan användas för att utveckla verksamheten. Materialet bestod av 31 besvarade enkäter (41%; N=76). En beskrivande statistik framför-des av den kvantitativa datan och en innehållsanalys gjordes på den kvalitativa datan, för att hitta likadana nämnare och olikheter. Resultatet visade att doulorna överlag var nöjda med doula frivilligverksamheten och motiverade att vara doula, De vill hjälpa och stöda mamman och familjen. Deras uppfattning om doulakoordinators sakkunnighet och hand-ledning var bra, att de får tillräckligt med stöd och information, dock en liten spridning i svaren. Doulorna tycker att det känns fint att få tack för sina insatser, små presenter samt bli bjuden på mat vid träffarna. Doulorna tycker delvis att de kan påverka frivilligverk-samheten, men att det ibland känns som om det finns för lite tid för allting. Många förbätt-ringsförslag och ideér kom fram för att utveckla verksamheten. För doulakoordinatorerna finns det nu en möjlighet att se över verksamhetens och doulaträffarnas struktur. Lopputyön aiheena on Folkhälsanin puitteissa harjoitettavaa doula-vapaaehtoistoimintaa. Doula toimintaan osallistuvat naiset toimivat vapaaehtoisina tukihenkilöinä perheille jotka odottavat lasta. Doula tukee perhettä ennen synnytystä, sen aikana sekä lapsen syn-tymän jälkeen. Tutkimuksessa doula-tukihenkilöille annettiin mahdollisuus kertoa nä-kemyksiään toiminnasta sekä ehdottaa siihen parannuksia. Lopputyössä haettiin vastauk-sia kysymyksiin, jotka liittyivät toiminnan koordinointiin, doula-tukihenkilöiden moti-vointiin ja käytännöntoiminnan parantamiseen. Tutkimusasetelmana käytettiin yhdistelmämenetelmää. Aineisto on kerätty verkkoky-selyllä, joka on toimitettu doula-yhteyshenkilöille Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Tu-runmaalla. Kartoituksen tavoitteena oli antaa doula-koordinaattoreille käytännön toimin-taa koskevaa uutta tietoa, jota voidaan käyttää toiminnan kehittämisessä. Kyselyyn vastasi 31 doula-tukihenkilöä (41%; N=76). Kvantitatiivisesta aineistosta laa-dittiin havainnollinen tilasto ja kvalitatiivisesta aineistosta tehtiin sisältöanalyysi. Ana-lyysillä pyrittiin löytämään doulien kokemuksia yhdistäviä tekijöitä ja erottavia tekijöis-tä. Yleisesti ottaen doulat olivat tyytyväisiä doula-vapaaehtoistoimintaan ja motivoitu-neita toimimaan doula-tehtävissä. Doulilla oli halu auttaa ja tukea sekä äitiä että koko perhettä. Doula-koordinaattorien asiantuntemusta ja ohjausta pidettiin hyvänä, ja doulat katsoivat saavansa riittävästi tukea ja tietoa, joskin vastauksissa oli näiltä osin hieman hajontaa. Doulat arvostivat panostuksestaan saamaansa kiitosta ja silloin tällöin saami-aan pieniä kiitoslahjoja, sekä sitä että heille tarjottiin ateriat tapaamisten yhteydessä. Doulat katsoivat jossain määrin voivansa vaikuttaa toiminnan sisältöön, mutta tunsivat toisinaan, että aikaa tarvittavan tekemiseen oli liian vähän. Toiminnan kehittämiseksi esitettiin monia parannusehdotuksia ja ideoita. Vastausten avulla doula-koordinaattoreilla on nyt mahdollisuus tarkastella toimintaa ja sen sisältöä. This study is about the doula voluntary work that is organized by Folkhälsan. In doula activity participate women who voluntary acts as a support for the families before, dur-ing and after birthgiving. The purpose of the study was to map out the doula voluntary work. The doulas were given the opportunity to tell their opinion on the work, seen from their perspective, and to propose ways to improve and to develop the activity. The survey tried to find answers to questions related to coordination, and to find improvements to the doula voluntary work. A mixed method research design was used in the study. The collection of data was done using an online survey that was sent to doulas in Uusimaa, Pohjanmaa and Turunmaa. The aim of this study was to give the doula coordinators information by generating new knowledge that can be used to develop the activity. The data consisted of 31 doulas' answers to the survey (41%; N=76). Some descriptive statistics were produced from the quantitative data, and the qualitative data was subject of a content analysis in order to find common denominators as well as differences. In general, doulas were happy with the doula voluntary activities and motivated to perform doula tasks. They want to help and support the mother and her family. They rated the competence and coaching of the doula coordinators as good and they felt that they are given enough support and information, although there was some variation in the answers on this. The doulas appreciated the fact that they are given credit for their efforts, receive small gifts every now and then and meals are provided at the meetings. The doulas felt that to some extent they can influence the content of the voluntary activities, but also said they sometimes have difficulties in finding enough time for everything. Doulas put forward many proposals and ideas on how to develop the activities. Doula coordinators have now a possibility to look over the structures for the activity and doula meetings.
|
|---|