Uudenkaupungin makeavesialtaan koekalastuksen ja kalastuskyselyn tulokset vuonna 2016

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on esitellä Uudenkaupungin makeavesialtaalla vuonna 2016 toteutetun koekalastuksen sekä koekalastusta täydentämään laaditun kalastuskyselyn tulokset. Opinnäytetyössä pohditaan myös altaan kalataloudellisia edellytyksiä ja kalaston tilaa. Tiedot on kerätty yhteistyössä...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Suhonen, Otto-Pekka
Other Authors: Turun ammattikorkeakoulu
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: Turun ammattikorkeakoulu 2016
Subjects:
Online Access:http://www.theseus.fi/handle/10024/132290
id fttheseus:oai:www.theseus.fi:10024/132290
record_format openpolar
institution Open Polar
collection Theseus.fi (Open Repository of the Universities of Applied Sciences)
op_collection_id fttheseus
language Finnish
topic makeavesiallas
koekalastus
kalastuskysely
fi=Luonnonvara- ja ympäristöala|sv=Bioekonomi och Miljöbranschen|en=Natural Resources and Environment|
Kala- ja ympäristötalous
spellingShingle makeavesiallas
koekalastus
kalastuskysely
fi=Luonnonvara- ja ympäristöala|sv=Bioekonomi och Miljöbranschen|en=Natural Resources and Environment|
Kala- ja ympäristötalous
Suhonen, Otto-Pekka
Uudenkaupungin makeavesialtaan koekalastuksen ja kalastuskyselyn tulokset vuonna 2016
topic_facet makeavesiallas
koekalastus
kalastuskysely
fi=Luonnonvara- ja ympäristöala|sv=Bioekonomi och Miljöbranschen|en=Natural Resources and Environment|
Kala- ja ympäristötalous
description Tämän opinnäytetyön tavoitteena on esitellä Uudenkaupungin makeavesialtaalla vuonna 2016 toteutetun koekalastuksen sekä koekalastusta täydentämään laaditun kalastuskyselyn tulokset. Opinnäytetyössä pohditaan myös altaan kalataloudellisia edellytyksiä ja kalaston tilaa. Tiedot on kerätty yhteistyössä Lounais-Suomen Kalatalouskeskuksen kanssa osana Turun ammattikorkeakoulun koordinoimaa ”Uudenkaupungin makeavesialtaan kalataloudelliset edellytykset” -hanketta. Koekalastukset toteutettiin sisävesille tarkoitetuilla NORDIC-yleiskatsausverkoilla, joilla kalastettiin joko makeavesialtaan pohjasta tai pinnasta. Saalis käsiteltiin verkkokohtaisesti niin, että jokaisesta lajista punnittiin kokonaispaino ja laskettiin kappalemäärä. Kaikki kalat mitattiin senttimetrin tarkkuudella. Koekalastuksen saaliista kerättiin myös luu- ja suomunäytteitä siltä varalta, että saalista halutaan myöhemmin tutkia. Koekalastuksen saalis oli tyypillinen hieman karulle vesialueelle, ahvenen ollessa yleisin saalislaji. Koekalastuksen perusteella pienten kalojen poistoon tähtäävälle hoitokalastukselle ei ole tarvetta. Kalastuskysely tehtiin puhelimitse Lounais-Suomen Kalatalouskeskuksen hankkimien yhteystietojen pohjalta. Kyselyn aikana ilmeni, että makeavesialtaan virkistyskäytön ylläpitämistä pidetään tärkeänä. Kalastuskysely osoitti myös, ettei makeavesialtaalla ole kovaa kalastuspainetta, vaikka kalakantojen tila koettiin kohtalaisen hyväksi. Etenkin hauki ja ahvenkantojen kerrottiin voivan hyvin. Makeavesialtaalle on istutettu kuhaa, madetta, siikaa, muikkua ja täplärapua. Koekalastuksen tulosten ja kalastuskyselyn perusteella kuhan ja mateen istutukset eivät ole tuottaneen toivottua tulosta, mutta muut ovat onnistuneet hieman paremmin. Uudenkaupungin makeavesialtaan kalastoon voi olla vaikeaa saada kotoutettua istutuksilla kalataloudellisesti merkittäviä lajeja niin vahvasti, että niitä voitaisiin taloudellisesti kunnolla hyödyntää. The aim of this thesis is to present results of the fish monitoring carried out in freshwater reservoir of Uusikaupunki in the year 2016 and results of the fishing survey made to supplement the fish monitoring. Also, fishing industry possibilities and fish stocks of the freshwater reservoir are examined in this thesis. Data is collected in co-operation with fishing industry center in southwest Finland as a part of Turku university of applied sciences’ coordinated project ”Fishing industry possibilities in freshwater reservoir of Uusikaupunki”. Fish monitoring was executed with NORDIC- freshwater survey nets located on the bottom or on the surface layer of the reservoir. Catch was handled by net so that total count and weight of every species were recorded. Every fish was measured by accuracy of one centimeter. Scale and bone samples were also collected in case of future research. Data from the fish monitoring was typical for the oligotrophic water system, as perch (Perca fluviatilis) was the most common catch. Fishing aimed to remove small fishes from the freshwater reservoir's ecosystem is not needed based on the collected data. Fishing survey was performed by phone using the contacts collected by fishing industry center in southwest Finland. Survey showed that maintaining the recreational value of the freshwater reservoir is experienced as very important. Survey also revealed the lack of fishing effort in freshwater reservoir of Uusikaupunki even though the fish stocks were seen to be in a good condition. Especially pike (Esox lucius) and perch (Perca fluviatilis) populations were told to be in a good condition. In Freshwater reservoir of Uusikaupunki pikeperch (Sander lucioperca), burbot (Lota lota), european whitefish (Coregonus lavaretus), vendace (Coregonus albula) and signal crayfish (Pacifastacus leniusculus) stockings have been made. According to the data collected in fish monitoring and fish survey the stockings of the pikeperch (Sander lucioperca) and burbot (Lota lota) have not been as successful as hoped, whereas other stockings have been more successful. Stocking activities in this freshwater reservoir has not caused any extra economical or other benefit to the fish resources and fisheries industry.
author2 Turun ammattikorkeakoulu
format Other/Unknown Material
author Suhonen, Otto-Pekka
author_facet Suhonen, Otto-Pekka
author_sort Suhonen, Otto-Pekka
title Uudenkaupungin makeavesialtaan koekalastuksen ja kalastuskyselyn tulokset vuonna 2016
title_short Uudenkaupungin makeavesialtaan koekalastuksen ja kalastuskyselyn tulokset vuonna 2016
title_full Uudenkaupungin makeavesialtaan koekalastuksen ja kalastuskyselyn tulokset vuonna 2016
title_fullStr Uudenkaupungin makeavesialtaan koekalastuksen ja kalastuskyselyn tulokset vuonna 2016
title_full_unstemmed Uudenkaupungin makeavesialtaan koekalastuksen ja kalastuskyselyn tulokset vuonna 2016
title_sort uudenkaupungin makeavesialtaan koekalastuksen ja kalastuskyselyn tulokset vuonna 2016
publisher Turun ammattikorkeakoulu
publishDate 2016
url http://www.theseus.fi/handle/10024/132290
genre Burbot
Lota lota
lota
genre_facet Burbot
Lota lota
lota
op_relation URN:NBN:fi:amk-2017061313469
http://www.theseus.fi/handle/10024/132290
10024/96
op_rights All rights reserved
_version_ 1766382079936823296
spelling fttheseus:oai:www.theseus.fi:10024/132290 2023-05-15T15:47:18+02:00 Uudenkaupungin makeavesialtaan koekalastuksen ja kalastuskyselyn tulokset vuonna 2016 Suhonen, Otto-Pekka Turun ammattikorkeakoulu 2016 http://www.theseus.fi/handle/10024/132290 fi fin Turun ammattikorkeakoulu URN:NBN:fi:amk-2017061313469 http://www.theseus.fi/handle/10024/132290 10024/96 All rights reserved makeavesiallas koekalastus kalastuskysely fi=Luonnonvara- ja ympäristöala|sv=Bioekonomi och Miljöbranschen|en=Natural Resources and Environment| Kala- ja ympäristötalous fi=AMK-opinnäytetyö|sv=YH-examensarbete|en=Bachelor's thesis| 2016 fttheseus 2021-08-17T07:02:06Z Tämän opinnäytetyön tavoitteena on esitellä Uudenkaupungin makeavesialtaalla vuonna 2016 toteutetun koekalastuksen sekä koekalastusta täydentämään laaditun kalastuskyselyn tulokset. Opinnäytetyössä pohditaan myös altaan kalataloudellisia edellytyksiä ja kalaston tilaa. Tiedot on kerätty yhteistyössä Lounais-Suomen Kalatalouskeskuksen kanssa osana Turun ammattikorkeakoulun koordinoimaa ”Uudenkaupungin makeavesialtaan kalataloudelliset edellytykset” -hanketta. Koekalastukset toteutettiin sisävesille tarkoitetuilla NORDIC-yleiskatsausverkoilla, joilla kalastettiin joko makeavesialtaan pohjasta tai pinnasta. Saalis käsiteltiin verkkokohtaisesti niin, että jokaisesta lajista punnittiin kokonaispaino ja laskettiin kappalemäärä. Kaikki kalat mitattiin senttimetrin tarkkuudella. Koekalastuksen saaliista kerättiin myös luu- ja suomunäytteitä siltä varalta, että saalista halutaan myöhemmin tutkia. Koekalastuksen saalis oli tyypillinen hieman karulle vesialueelle, ahvenen ollessa yleisin saalislaji. Koekalastuksen perusteella pienten kalojen poistoon tähtäävälle hoitokalastukselle ei ole tarvetta. Kalastuskysely tehtiin puhelimitse Lounais-Suomen Kalatalouskeskuksen hankkimien yhteystietojen pohjalta. Kyselyn aikana ilmeni, että makeavesialtaan virkistyskäytön ylläpitämistä pidetään tärkeänä. Kalastuskysely osoitti myös, ettei makeavesialtaalla ole kovaa kalastuspainetta, vaikka kalakantojen tila koettiin kohtalaisen hyväksi. Etenkin hauki ja ahvenkantojen kerrottiin voivan hyvin. Makeavesialtaalle on istutettu kuhaa, madetta, siikaa, muikkua ja täplärapua. Koekalastuksen tulosten ja kalastuskyselyn perusteella kuhan ja mateen istutukset eivät ole tuottaneen toivottua tulosta, mutta muut ovat onnistuneet hieman paremmin. Uudenkaupungin makeavesialtaan kalastoon voi olla vaikeaa saada kotoutettua istutuksilla kalataloudellisesti merkittäviä lajeja niin vahvasti, että niitä voitaisiin taloudellisesti kunnolla hyödyntää. The aim of this thesis is to present results of the fish monitoring carried out in freshwater reservoir of Uusikaupunki in the year 2016 and results of the fishing survey made to supplement the fish monitoring. Also, fishing industry possibilities and fish stocks of the freshwater reservoir are examined in this thesis. Data is collected in co-operation with fishing industry center in southwest Finland as a part of Turku university of applied sciences’ coordinated project ”Fishing industry possibilities in freshwater reservoir of Uusikaupunki”. Fish monitoring was executed with NORDIC- freshwater survey nets located on the bottom or on the surface layer of the reservoir. Catch was handled by net so that total count and weight of every species were recorded. Every fish was measured by accuracy of one centimeter. Scale and bone samples were also collected in case of future research. Data from the fish monitoring was typical for the oligotrophic water system, as perch (Perca fluviatilis) was the most common catch. Fishing aimed to remove small fishes from the freshwater reservoir's ecosystem is not needed based on the collected data. Fishing survey was performed by phone using the contacts collected by fishing industry center in southwest Finland. Survey showed that maintaining the recreational value of the freshwater reservoir is experienced as very important. Survey also revealed the lack of fishing effort in freshwater reservoir of Uusikaupunki even though the fish stocks were seen to be in a good condition. Especially pike (Esox lucius) and perch (Perca fluviatilis) populations were told to be in a good condition. In Freshwater reservoir of Uusikaupunki pikeperch (Sander lucioperca), burbot (Lota lota), european whitefish (Coregonus lavaretus), vendace (Coregonus albula) and signal crayfish (Pacifastacus leniusculus) stockings have been made. According to the data collected in fish monitoring and fish survey the stockings of the pikeperch (Sander lucioperca) and burbot (Lota lota) have not been as successful as hoped, whereas other stockings have been more successful. Stocking activities in this freshwater reservoir has not caused any extra economical or other benefit to the fish resources and fisheries industry. Other/Unknown Material Burbot Lota lota lota Theseus.fi (Open Repository of the Universities of Applied Sciences)