Seosrehuruokinnan toteutustavat pohjoiskarjalaisilla lypsykarjatiloilla

• Main Authors: Pitkänen, Olli, Haapakangas, Laura
• Other Authors: Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
• Format: Bachelor Thesis
• Language: Finnish
• Published: Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu) 2016
• Subjects: seosrehut; lypsykarja; ruokintasuunnitelma; Pohjois-Karjala; fi=Luonnonvara- ja ympäristöala|sv=Bioekonomi och Miljöbranschen|en=Natural Resources and Environment|; Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma; Tarkka; karelian
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/116137

Opinnäytetyössä selvitettiin seosrehuruokinnan toteutustapoja käytännössä kymmenellä pohjois-karjalaisella tilalla. Tavoitteena oli selvittää seoksen teon käytännön haasteita ja vertailla, kuinka tilojen ruokinta käytännössä vastaa ProAgrian tiloille laatimia ruokintasuunnitelmia. Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva ja selittävä. Työ toteutettiin haastattelemalla kymmentä tilaa ja havainnoimalla appeentekoa tiloilla. Lisäksi käytettiin rehumääriä ja sekoitusaikoja selvittäviä seurantalomakkeita, joita appeen tekijät täyttivät viiden päivän ajan. Haastattelut tallennettiin ja ryhmiteltiin teemoittain. Seurantakyselyjen ja ProAgrialta saatujen apereseptien pohjalta laskettiin toteutuneen seoksen keskimääräinen ero reseptiin ja toteutuksen päivittäinen vaihtelu. Appeen väkirehun osuus tuorepainosta poikkesi -4,9–+2,0 prosenttiyksikköä reseptistä. Päivittäisen vaihtelun keskihajonta väkirehujen osalta oli 2,3 kg ja säilörehun osalta 3,3 kg tonnissa apetta. Päivittäiset vaihtelut olivat pieniä, ja reseptin tarkka noudattaminen ja ruokinnan suunnittelu koettiin usein haastavina. Asiantuntijoiden tekemät ruokintasuunnitelmat koettiin siis hyödyllisiksi ja niitä pyrittiin noudattamaan. Appeen lajittuminen ja valikointi tiedostettiin, mutta ongelma oli joko hallinnassa tai ratkaistu. Ruokinnan onnistumisen seurannassa suosittiin vähän aikaa vieviä ja yksinkertaisia menetelmiä ja seuranta oli monipuolista. Apetta jaettiin kerralla riittävästi, koska tähteiden määrä vaihteli useimmiten suositusten mukaisella välillä 3 - 5 %. Ruokintapöydän tyhjäksi syöttäneillä tiloillakin jaetun appeen määrä oli pääsääntöisesti riittävä, eikä käytäntö laskenut maitotuotosta. Kaiken kaikkiaan tilat olivat tyytyväisiä valitsemaansa ruokintatapaan ja kalustoon. The purpose of this thesis was to find out how ten North Karelian dairy farms, who use total or partial mixed rations as their method of feeding, have implemented their feeding systems in practice. The goals of this study were to examine what kind of practical challenges farmers meet ...