Islannin metsätalous – uudelleenmetsitys ja ilmastonmuutoksen vaikutukset

• Main Author: Niiranen, Antti
• Other Authors: Seinäjoen ammattikorkeakoulu
• Format: Other/Unknown Material
• Language: Finnish
• Published: Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2016
• Subjects: Islanti; metsätalous; metsitys; metsänkasvatus; ilmastonmuutos; fi=Luonnonvara- ja ympäristöala|sv=Bioekonomi och Miljöbranschen|en=Natural Resources and Environment|; Kunnes; Iceland; Alaska
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/113428

Islantia ryhdyttiin asuttamaan 800-luvun puolivälin jälkeen, jolloin 25–40 % saaren kokonaispinta-alasta oli metsäistä. Puuston liiallinen käyttö uusien asukkaiden toimesta johti sen lähes täydelliseen häviämiseen. Asiaan herättiin 1800-luvun lopussa. Suojelutoimet ja uudelleenmetsitys alkoivat, ja 1900-luvun aikana Islantiin muodostui oma metsäsektori. Metsäsektorilla toimii useampi organisaatio, esimerkiksi Iceland Forest Service (IFS) ja Iceland Forestry Association (IFA). Islannissa on myös metsästrategia, joka sisältää useita tavoitteita. Yksi niistä on saada 12 % saaren kokonaispinta-alasta metsitettyä vuoteen 2100 mennessä. Metsitys käynnistyy taimitarhoilta, jotka ovat nykyisin yksityisomistuksessa. Siemenet tuodaan pääosin Alaskasta, ja taimet kasvatetaan Islannissa yksi- tai kaksivuotiaiksi puulajista riippuen. Islannin taimituotanto perustuu kasvihuoneissa tapahtuvaan paakkutaimituotantoon. Taimet kuljetetaan tarhoilta erillisille maatilojen yhteydessä sijaitseville jakelupisteille. Jakelupisteillä taimia hoidetaan, kunnes ne viedään lopullisille kohteille istutettaviksi. Ilmastonmuutos on ajankohtainen aihe maailmanlaajuisesti, ja se tulee ottaa huomioon myös metsätaloudessa. Työ tarjoaa perustietoa ilmastonmuutoksesta ja Islannin ilmastosta. Työssä pohditaan, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa metsitykseen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty nelikenttäanalyysiä. Sen avulla voidaan pohtia kohteen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Analyysissä löytyi enemmän heikkouksia kuin vahvuuksia. Tämä johtuu enimmäkseen Islannin karuista oloista, vähäisestä biodiversiteetistä ja talouskriisin vaikutuksesta metsätalouden rahoitukseen. Monimuotoiset metsät sopeutuvat parhaiten muuttuvaan ilmastoon muun muassa jälkeläistensä kautta, ja jos jokin laji ajautuu vaikeuksiin, muu metsä selviytyy. Muuttuva ilmasto luo myös uusia uhkia. Lämpenevä ilmasto tuo saarelle uusia tuholaislajeja, ja sademäärän lisääntyessä sieniperäisten tautien määrä voi kasvaa. Analyysin mukaan tulevaisuus tarjoaa kuitenkin enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Mikäli uhat vältetään, metsänkasvatus Islannissa helpottunee ilmaston lämmetessä. Biodiversiteetti todennäköisesti kasvaa, ja erityisesti koivun kasvatuksen odotetaan helpottuvan. Tulevaisuudessa sitä voitaneen kasvattaa paljon laajemmalla alueella kuin tänä päivänä. At the time of human settlement birch forest and woodland covered about 25–40% of the total land area of Iceland. However, the new settlers started cutting down the forests and using timber for different purposes. This caused a heavy decline among the Icelandic forests. The lack of forests was noticed at the end of the 19th century and people started taking action. Protection and afforestation began in the 20th century and forestry organizations were established in Iceland during that time. Today there’s a healthy forestry sector in Iceland with a clear forestry strategy, which includes many different goals for forestry. One of them is to afforest 12% of Iceland’s total land mass by the year 2100. Afforestation in Iceland begins at the horticultural nurseries, which are privately owned. The seeds are mostly imported from Alaska. At the age of one or two, depending on tree species, the seedlings are transported to specialized distribution points. From these distribution points the seedlings are transported onwards to the plantations. Climate change is a relevant subject that has to be taken into consideration in forestry. This thesis offers basic information about climate change and it analyses how it might affect the afforestation of Iceland. The method of research is a SWOT analysis, which stands for: strengths, weaknesses, opportunities and threats. Currently more weaknesses were found than strengths. This is mostly because of the harsh conditions, the lack of biodiversity and funding cuts caused by Iceland’s financial crisis. Diverse forests are more likely to adapt to the changing climate because they will thrive even if some species struggle to survive. But with hard work and research these obstacles can be overcome. According to the analysis, Icelandic forestry faces new threats in the future, such as: increased insect outbreaks and new insect species due to a warming climate as well as new fungal pathogens due to increased precipitation. However, according to the analysis the future offers more opportunities than threats. If the threats can be avoided forestry in Iceland might become easier because the conditions will improve with the warming climate. In the future growing birch forests will probably be easier and it is possible that biodiversity increases as well.