Ennallistamispolton vaikutus elävän ja lahon puun määrään
Suomessa ensimmäinen ennallistamispoltto tehtiin vuonna 1989. Siitä lähtien polttoja on pyritty tekemään vuosittain. Ennallistamispolttoja Suomessa tekee Metsähallitus. Polttokohteet sijaitsevat pääasiassa suojelualueilla, joissa pyritään palauttamaa vanhaa talousmetsää luonnontilaisen kaltaiseksi....
Main Author: | |
---|---|
Other Authors: | |
Format: | Bachelor Thesis |
Language: | Finnish |
Published: |
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2016
|
Subjects: | |
Online Access: | http://www.theseus.fi/handle/10024/112311 |
id |
fttheseus:oai:www.theseus.fi:10024/112311 |
---|---|
record_format |
openpolar |
spelling |
fttheseus:oai:www.theseus.fi:10024/112311 2024-01-07T09:44:31+01:00 Ennallistamispolton vaikutus elävän ja lahon puun määrään Romppanen, Kari Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu) 2016 http://www.theseus.fi/handle/10024/112311 fin fin Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu) URN:NBN:fi:amk-2016053010802 http://www.theseus.fi/handle/10024/112311 10024/1995 All rights reserved Ennallistamispoltto tuli lahopuu Patvinsuon kansallispuisto Koitajoen Natura 2000 -alue fi=Luonnonvara- ja ympäristöala|sv=Bioekonomi och Miljöbranschen|en=Natural Resources and Environment| Metsätalouden koulutusohjelma fi=AMK-opinnäytetyö|sv=YH-examensarbete|en=Bachelor's thesis| 2016 fttheseus 2023-12-14T00:21:15Z Suomessa ensimmäinen ennallistamispoltto tehtiin vuonna 1989. Siitä lähtien polttoja on pyritty tekemään vuosittain. Ennallistamispolttoja Suomessa tekee Metsähallitus. Polttokohteet sijaitsevat pääasiassa suojelualueilla, joissa pyritään palauttamaa vanhaa talousmetsää luonnontilaisen kaltaiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla kahdeksaa eri ennallistamispolttokohdetta, jotka sijaitsevat Pohjois-Karjalassa Patvisuon kansallispuistossa ja Koitajoen Natura 2000 -alueella. Joissakin kohteissa oli tehty ennen polttoa erilaisia ennakkokäsittelyjä kuten pienaukkohakkuita. Osa oli taas jätetty käsittelemättä eli poltettu pystyyn. Kohteita vertailtiin puustotietojen ja tehtyjen havaintojen perusteella. Tulosten perusteella suurin vaikutus lahopuun ja elävän puun osuuteen oli ennakkokäsittelyllä ja puuston iällä. Tarkasteltaessa polttojen onnistumista huomattiin, että lahopuuta oli syntynyt useimmille kohteille 13 m³ tai enemmän hehtaaria kohti. Jos halutaan varmistaa lahopuun synty ennallistamispoltossa, olisi alueelta hakattava ja kaulattava puita. Hakatut puut tulisi jättää alueelle. Ennakkokäsittelyjä kannattaa suosia erityisesti vanhemmissa metsissä, joiden ikä on lähempänä sataa vuotta. First ever made prescribed burning in Finland was in 1989. Since then there have been prescribed burnings every year. The burnings are executed by Metsähallitus. The burning areas are located mainly in nature reserves, where the goal is to restore old commercial forests back to their na- tural state. The purpose of this research was to compare eight different prescribed burning areas which are located in North Karelia in Patvinsuo National Park and in Koitajoki Natura 2000 -area. There have been made different kind of operations, like small area cuttings, in burning areas before burning. Some of the burning areas were burnt standing. The areas were compared on the basis of timber measurements and other observations done in the areas. According to the results, the biggest impact to the amount of rotten and living ... Bachelor Thesis karelia* Theseus.fi (Open Repository of the Universities of Applied Sciences) Rotten ENVELOPE(-53.417,-53.417,68.867,68.867) |
institution |
Open Polar |
collection |
Theseus.fi (Open Repository of the Universities of Applied Sciences) |
op_collection_id |
fttheseus |
language |
Finnish |
topic |
Ennallistamispoltto tuli lahopuu Patvinsuon kansallispuisto Koitajoen Natura 2000 -alue fi=Luonnonvara- ja ympäristöala|sv=Bioekonomi och Miljöbranschen|en=Natural Resources and Environment| Metsätalouden koulutusohjelma |
spellingShingle |
Ennallistamispoltto tuli lahopuu Patvinsuon kansallispuisto Koitajoen Natura 2000 -alue fi=Luonnonvara- ja ympäristöala|sv=Bioekonomi och Miljöbranschen|en=Natural Resources and Environment| Metsätalouden koulutusohjelma Romppanen, Kari Ennallistamispolton vaikutus elävän ja lahon puun määrään |
topic_facet |
Ennallistamispoltto tuli lahopuu Patvinsuon kansallispuisto Koitajoen Natura 2000 -alue fi=Luonnonvara- ja ympäristöala|sv=Bioekonomi och Miljöbranschen|en=Natural Resources and Environment| Metsätalouden koulutusohjelma |
description |
Suomessa ensimmäinen ennallistamispoltto tehtiin vuonna 1989. Siitä lähtien polttoja on pyritty tekemään vuosittain. Ennallistamispolttoja Suomessa tekee Metsähallitus. Polttokohteet sijaitsevat pääasiassa suojelualueilla, joissa pyritään palauttamaa vanhaa talousmetsää luonnontilaisen kaltaiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla kahdeksaa eri ennallistamispolttokohdetta, jotka sijaitsevat Pohjois-Karjalassa Patvisuon kansallispuistossa ja Koitajoen Natura 2000 -alueella. Joissakin kohteissa oli tehty ennen polttoa erilaisia ennakkokäsittelyjä kuten pienaukkohakkuita. Osa oli taas jätetty käsittelemättä eli poltettu pystyyn. Kohteita vertailtiin puustotietojen ja tehtyjen havaintojen perusteella. Tulosten perusteella suurin vaikutus lahopuun ja elävän puun osuuteen oli ennakkokäsittelyllä ja puuston iällä. Tarkasteltaessa polttojen onnistumista huomattiin, että lahopuuta oli syntynyt useimmille kohteille 13 m³ tai enemmän hehtaaria kohti. Jos halutaan varmistaa lahopuun synty ennallistamispoltossa, olisi alueelta hakattava ja kaulattava puita. Hakatut puut tulisi jättää alueelle. Ennakkokäsittelyjä kannattaa suosia erityisesti vanhemmissa metsissä, joiden ikä on lähempänä sataa vuotta. First ever made prescribed burning in Finland was in 1989. Since then there have been prescribed burnings every year. The burnings are executed by Metsähallitus. The burning areas are located mainly in nature reserves, where the goal is to restore old commercial forests back to their na- tural state. The purpose of this research was to compare eight different prescribed burning areas which are located in North Karelia in Patvinsuo National Park and in Koitajoki Natura 2000 -area. There have been made different kind of operations, like small area cuttings, in burning areas before burning. Some of the burning areas were burnt standing. The areas were compared on the basis of timber measurements and other observations done in the areas. According to the results, the biggest impact to the amount of rotten and living ... |
author2 |
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu) |
format |
Bachelor Thesis |
author |
Romppanen, Kari |
author_facet |
Romppanen, Kari |
author_sort |
Romppanen, Kari |
title |
Ennallistamispolton vaikutus elävän ja lahon puun määrään |
title_short |
Ennallistamispolton vaikutus elävän ja lahon puun määrään |
title_full |
Ennallistamispolton vaikutus elävän ja lahon puun määrään |
title_fullStr |
Ennallistamispolton vaikutus elävän ja lahon puun määrään |
title_full_unstemmed |
Ennallistamispolton vaikutus elävän ja lahon puun määrään |
title_sort |
ennallistamispolton vaikutus elävän ja lahon puun määrään |
publisher |
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu) |
publishDate |
2016 |
url |
http://www.theseus.fi/handle/10024/112311 |
long_lat |
ENVELOPE(-53.417,-53.417,68.867,68.867) |
geographic |
Rotten |
geographic_facet |
Rotten |
genre |
karelia* |
genre_facet |
karelia* |
op_relation |
URN:NBN:fi:amk-2016053010802 http://www.theseus.fi/handle/10024/112311 10024/1995 |
op_rights |
All rights reserved |
_version_ |
1787425909571059712 |