Virtsan bakteeriviljelyiden virtaussytometripositiivisten tulosten ennustettavuus
Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisimpiä lääkärin hoitoon johtavia infektioita. Virtsatieinfektiot ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä, johtuen anatomisista eroista. Virtsan bakteeriviljelyt ovat tärkeässä osassa virtsatieinfektioiden seulonnassa ja diagnostiikassa. Opinnäytetyö on työelämäläh...
Main Authors: | , |
---|---|
Other Authors: | |
Format: | Other/Unknown Material |
Language: | Finnish |
Published: |
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
|
Subjects: | |
Online Access: | http://www.theseus.fi/handle/10024/109063 |
id |
fttheseus:oai:www.theseus.fi:10024/109063 |
---|---|
record_format |
openpolar |
spelling |
fttheseus:oai:www.theseus.fi:10024/109063 2023-05-15T17:42:57+02:00 Virtsan bakteeriviljelyiden virtaussytometripositiivisten tulosten ennustettavuus Sikkilä, Katri Koistinaho, Anna-Leena Oulun ammattikorkeakoulu 2016 http://www.theseus.fi/handle/10024/109063 fi fin Oulun ammattikorkeakoulu URN:NBN:fi:amk-201605106945 http://www.theseus.fi/handle/10024/109063 10024/2139 All rights reserved virtsa virtsan bakteeriviljely Sysmex UF-1000i merkitsevä kasvu sekafloora fi=Bioanalytiikka|sv=Bioanalytik|en=Bionalytics| Bioanalytiikan tutkinto-ohjelma fi=AMK-opinnäytetyö|sv=YH-examensarbete|en=Bachelor's thesis| 2016 fttheseus 2021-08-17T06:55:48Z Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisimpiä lääkärin hoitoon johtavia infektioita. Virtsatieinfektiot ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä, johtuen anatomisista eroista. Virtsan bakteeriviljelyt ovat tärkeässä osassa virtsatieinfektioiden seulonnassa ja diagnostiikassa. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen, koska aihe saatiin Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymältä, NordLabilta, Kokkolan aluelaboratoriolta. Tutkimme neljän eri hoitoyksikön virtsanäytteiden bakteeriviljelyiden tuloksia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Sysmex UF-1000i -analysaattorilta saatujen virtsan bakteeriviljelyiden virtaussytometripositiivisten tulosten ennustettavuutta. Kasvun perusteella maljat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: positiiviset, joista voidaan tunnistaa uropatogeenit, sekä negatiiviset ja sekafloora. Lisäksi halusimme selvittää, minkälaisia eroja hoitoyksiköiden tulosten välillä on, sekä onko naisten ja miesten tulosten välillä eroja. Opinnäytetyön tietoperustassa on käytetty alan kirjallisuutta ja artikkeleita sekä NordLabin ohjeita. Tutkimus on kvantitatiivinen ja se toteutettiin taulukoimalla ennalta määritettyjä tietoja analysaattorin tietojen prosessointiyksiköstä sekä potilasrekisteristä aikaväliltä 1.4.–31.5.2015 ja 1.8.–2.10.2015. Tutkimuksen perusjoukko sisältää yhteensä 2247 henkilöä, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 2000. Perusjoukosta valittiin otokseksi virtaussytometripositiiviset näytteet: terveyskeskuksen vuodeosastoilta 156 kappaletta, terveyskeskuksen vastaanotoilta 220 kappaletta, kirurgisilta osastoilta 75 kappaletta ja sisätautien osastoilta 134 kappaletta. Tutkimuksessa ilmeni, että merkitsevää mikrobikasvua oli vain 40–57 % eri hoitoyksiköiden näytteistä. Kun taas negatiivisia näytteitä oli 17–33 %. Jokaisessa tutkitussa hoitoyksikössä sekaflooran osuus tuloksissa oli 25–27 %. Mietimme jatkotutkimusaiheita saamiemme tutkimustulosten pohjalta, olisiko hoitohenkilökuntaa tarpeellista lisäkouluttaa virtsanäytteenotto-ohjeista ja virtsan perustutkimuksista. Urinary tract infections are second common infections which lead to medical treatment. The urine bacterial cultures play an important role in screening and diagnosis of urinary tract infections. The thesis was ordered by Northern Finland central laboratory federation, NordLab Kokkola. The study contained results of urine bacterial cultures of four different treatment units. The purpose was to find out the Sysmex UF-1000i flow cytometer positive results and to study predictability of positive results. We also wanted to know what kind of differences there are between the treatment unit results and if there are differences between the results of women and men. The study method was quantitative. The study was based on urine samples which were analyzed with Sysmex UF-1000i. The data was collected from flow cytometer positive results of urine samples. Results showed that only 40–57 % of the samples had significant growth. 17–33 % of the samples were negative cultures. 25–27 % of the samples were polymicrobial flora. Other/Unknown Material Northern Finland Theseus.fi (Open Repository of the Universities of Applied Sciences) |
institution |
Open Polar |
collection |
Theseus.fi (Open Repository of the Universities of Applied Sciences) |
op_collection_id |
fttheseus |
language |
Finnish |
topic |
virtsa virtsan bakteeriviljely Sysmex UF-1000i merkitsevä kasvu sekafloora fi=Bioanalytiikka|sv=Bioanalytik|en=Bionalytics| Bioanalytiikan tutkinto-ohjelma |
spellingShingle |
virtsa virtsan bakteeriviljely Sysmex UF-1000i merkitsevä kasvu sekafloora fi=Bioanalytiikka|sv=Bioanalytik|en=Bionalytics| Bioanalytiikan tutkinto-ohjelma Sikkilä, Katri Koistinaho, Anna-Leena Virtsan bakteeriviljelyiden virtaussytometripositiivisten tulosten ennustettavuus |
topic_facet |
virtsa virtsan bakteeriviljely Sysmex UF-1000i merkitsevä kasvu sekafloora fi=Bioanalytiikka|sv=Bioanalytik|en=Bionalytics| Bioanalytiikan tutkinto-ohjelma |
description |
Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisimpiä lääkärin hoitoon johtavia infektioita. Virtsatieinfektiot ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä, johtuen anatomisista eroista. Virtsan bakteeriviljelyt ovat tärkeässä osassa virtsatieinfektioiden seulonnassa ja diagnostiikassa. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen, koska aihe saatiin Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymältä, NordLabilta, Kokkolan aluelaboratoriolta. Tutkimme neljän eri hoitoyksikön virtsanäytteiden bakteeriviljelyiden tuloksia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Sysmex UF-1000i -analysaattorilta saatujen virtsan bakteeriviljelyiden virtaussytometripositiivisten tulosten ennustettavuutta. Kasvun perusteella maljat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: positiiviset, joista voidaan tunnistaa uropatogeenit, sekä negatiiviset ja sekafloora. Lisäksi halusimme selvittää, minkälaisia eroja hoitoyksiköiden tulosten välillä on, sekä onko naisten ja miesten tulosten välillä eroja. Opinnäytetyön tietoperustassa on käytetty alan kirjallisuutta ja artikkeleita sekä NordLabin ohjeita. Tutkimus on kvantitatiivinen ja se toteutettiin taulukoimalla ennalta määritettyjä tietoja analysaattorin tietojen prosessointiyksiköstä sekä potilasrekisteristä aikaväliltä 1.4.–31.5.2015 ja 1.8.–2.10.2015. Tutkimuksen perusjoukko sisältää yhteensä 2247 henkilöä, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 2000. Perusjoukosta valittiin otokseksi virtaussytometripositiiviset näytteet: terveyskeskuksen vuodeosastoilta 156 kappaletta, terveyskeskuksen vastaanotoilta 220 kappaletta, kirurgisilta osastoilta 75 kappaletta ja sisätautien osastoilta 134 kappaletta. Tutkimuksessa ilmeni, että merkitsevää mikrobikasvua oli vain 40–57 % eri hoitoyksiköiden näytteistä. Kun taas negatiivisia näytteitä oli 17–33 %. Jokaisessa tutkitussa hoitoyksikössä sekaflooran osuus tuloksissa oli 25–27 %. Mietimme jatkotutkimusaiheita saamiemme tutkimustulosten pohjalta, olisiko hoitohenkilökuntaa tarpeellista lisäkouluttaa virtsanäytteenotto-ohjeista ja virtsan perustutkimuksista. Urinary tract infections are second common infections which lead to medical treatment. The urine bacterial cultures play an important role in screening and diagnosis of urinary tract infections. The thesis was ordered by Northern Finland central laboratory federation, NordLab Kokkola. The study contained results of urine bacterial cultures of four different treatment units. The purpose was to find out the Sysmex UF-1000i flow cytometer positive results and to study predictability of positive results. We also wanted to know what kind of differences there are between the treatment unit results and if there are differences between the results of women and men. The study method was quantitative. The study was based on urine samples which were analyzed with Sysmex UF-1000i. The data was collected from flow cytometer positive results of urine samples. Results showed that only 40–57 % of the samples had significant growth. 17–33 % of the samples were negative cultures. 25–27 % of the samples were polymicrobial flora. |
author2 |
Oulun ammattikorkeakoulu |
format |
Other/Unknown Material |
author |
Sikkilä, Katri Koistinaho, Anna-Leena |
author_facet |
Sikkilä, Katri Koistinaho, Anna-Leena |
author_sort |
Sikkilä, Katri |
title |
Virtsan bakteeriviljelyiden virtaussytometripositiivisten tulosten ennustettavuus |
title_short |
Virtsan bakteeriviljelyiden virtaussytometripositiivisten tulosten ennustettavuus |
title_full |
Virtsan bakteeriviljelyiden virtaussytometripositiivisten tulosten ennustettavuus |
title_fullStr |
Virtsan bakteeriviljelyiden virtaussytometripositiivisten tulosten ennustettavuus |
title_full_unstemmed |
Virtsan bakteeriviljelyiden virtaussytometripositiivisten tulosten ennustettavuus |
title_sort |
virtsan bakteeriviljelyiden virtaussytometripositiivisten tulosten ennustettavuus |
publisher |
Oulun ammattikorkeakoulu |
publishDate |
2016 |
url |
http://www.theseus.fi/handle/10024/109063 |
genre |
Northern Finland |
genre_facet |
Northern Finland |
op_relation |
URN:NBN:fi:amk-201605106945 http://www.theseus.fi/handle/10024/109063 10024/2139 |
op_rights |
All rights reserved |
_version_ |
1766144890684571648 |