| Summary: | Tutkimuksessa tarkastellaan toimintaa suoriutumisen parantamiseksi yhdyskuntapalvelurangaistusten täytäntöönpanon yhtenä työvälineenä toimintaa työssään toteuttavien rikosseuraamustyöntekijöiden näkökulmasta. Työn teoreettinen viitekehys kytkeytyy rikosseuraamusalan lainsäädäntöön ja rikoksentekijän kuntouttamiseen. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi tämän hetken tilanne toiminta suoriutumisen parantamiseksi -tuntien käytöstä, jotta toiminta voisi yhdenmukaistua ja lisääntyä hyväksi havaittujen käytäntöjen osalta. Tutkimuksen tulosten perusteella nostetaan esiin palautetta ja kehittämisehdotuksia yhdyskuntapalvelun toiminta suoriutumisen parantamiseksi –tuntien suhteen. Tutkimukseen osallistui 12 rikosseuraamustyöntekijää Länsi-Suomen, Etelä-Suomen ja Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueilta. Tutkimusmetodina on käytetty sähköistä kyselyä. Vastaukset analysoitiin laadullisin menetelmin. Työskentelytavoista kerrottaessa on erotettavissa yhdyskuntapalvelun eri vaiheissa eri tavoin käytetyt toiminta suoriutumisen parantamiseksi -tunnit ja neljä erilaista menettelytapatyyppiä, joita kaikkia rikosseuraamustyöntekijät käyttivät joustavasti tilanteen mukaan. Tyypit ovat vaikuttavuus- ja vuorovaikutustyyppi, ratkaisukeskeinen tyyppi, arvioiva ja suunnitteleva tyyppi sekä verkostoituva tyyppi. Vaikuttavuus- ja vuorovaikutustyypissä keskeisiä ovat elämänhallinnan ja uusimisriskin teemat. Ratkaisukeskeinen tyyppi painottuu erilaisiin muutoksiin reagoivana tapana käyttää toiminta suoriutumisen parantamiseksi -tunteja. Arvioiva ja suunnitteleva tyyppi keskittyy nimensä mukaisesti arvioivaan työotteeseen ja suunnitelmallisuuteen. Verkostoituva tyyppi rakentuu yhteiskuntaan integroitumisen pohjalle. Tutkimuksemme perusteella toiminta suoriutumisen parantamiseksi koettiin tärkeänä ja tarkoituksenmukaisena. Sen kehittämisen ja käytön uskottiin parantavan asiakkaan edellytyksiä suoriutua yhdyskuntapalvelusta. Kehitysehdotukset koskivat verkostojen käytön ja moniammatillisen yhteistyön, työvälineiden, toiminnan ja keskustelun lisäämistä. Lisäksi esiin nousi toive tuntien uudelleen nimeämistä ja vapauden säilyttämisestä tuntien sisältöjen suhteen. The purpose of this thesis was to study activities for better performance-hours as a tool for community service from Criminal Sanction Agency officers’ point of view. The theoretical frame of reference is connected with legislation of Correctional Services and offenders’ rehabilitation. The aim of the thesis was to show the current situation in a use of action for better performance-hours to increase conformity and use of the hours in the part of proven practice. The respondents stated that it is important to bring out the feed-back and development proposals in relation to community services action for better performance. The data were collected from 12 Criminal Sanction Agency officers around the country, Western Finland, Southern Finland and Eastern and Northern Finland Criminal Sanctions Region. The data were collected by sending an electronic questionnaire. The data were analyzed using qualitative methods. Reporting of the working methods there is possible to distinguish different ways of use for action for better performance-hours and different phases and four different procedural types which every one of Criminal Sanction Agency officers used flexibly according to the situation. The types are effectiveness and interaction type, solution-oriented type, evaluative and planning type and networked type. Themes of life management and risk of crime recurrence are central in the effectiveness and interaction type. Solution-oriented type focus on responding to changes in habit to use action for better performance-hours. Evaluative and planning type focus on evaluating approach and methodicalness. Networked type is based on integration towards society. The findings indicate that the action for better performance was experienced as important and appropriate. Developing and use the action for better performance was believed to improve the clients’ prerequisite to performance from community services. Development proposals concerned propagation of use of the networks, multi-professional co-operation, working tools, action and conversation. A wish to rename the action for better performance and maintain the freedom of the contents also emerged.
|
|---|