Poronhoidon varautuminen ja selviytymiskeinot uusiin, äkillisiin ja poikkeuksellisiin olosuhteisiin : POVAUS-hankkeen loppuraportti

• Main Authors: Kumpula, Jouko, Turunen, Minna, Sarkki, Simo, Jokinen, Mikko
• Other Authors: Pekkarinen, Antti-Juhani, Rasmus, Sirpa, orcid:0000-0001-9567-6772, 4100110810, 4100310710, Luonnonvarakeskus
• Format: Text
• Language: Finnish
• Published: Luonnonvarakeskus
• Subjects: poronhoito; porotalous; ilmastonmuutokset; sopeutuminen; talviruokinta; Poronhoito
• Online Access: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/555730

POVAUS-hankkeen tavoitteena oli tunnistaa, analysoida ja kehittää porotalouden keinoja varautua ja sopeutua poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Hankkeessa analysoitiin nykyisin vaikuttavia poikkeuksellisia olosuhteita sekä pyrittiin tunnistamaan uusia tulevaisuudessa vaikuttavia uhkia ja mahdollisuuksia. Hankkeessa syvennyttiin poronhoidon tilanteeseen Suomessa, mutta myös Ruotsin ja Norjan sopeutumismalleja sekä hyviä käytäntöjä kartoitettiin. Erityisesti hankkeessa analysoitiin poikkeuksellisia talvioloja, mutta niiden ohella myös muita äkillisiä sää-, lumi- ja luonnonolosuhteita, tartuntatautitilanteita sekä muita vastaavia poikkeuksellisia oloja. Hankkeessa toteutettiin neljä eri tutkimuskokonaisuutta, joista ensimmäisessä (Luku 2) kerättiin tietoa poikkeuksellisten olojen vaikutuksista Suomen, Ruotsin ja Norjan porota-louteen sekä käytettävissä oleviin sopeutumiskeinoihin. Tulosten perusteella talvet 2019–2020 ja 2021–2022 koettiin poronhoidolle vaikeiksi kaikissa kolmessa maassa. Tämän kaltaisiin vaikeisiin talviolosuhteisiin sopeutumisessa Suomen vahvuutena nähtiin pitkä kokemus porojen lisäruokinnasta, Ruotsissa taas mahdollisuus käyttää vaihtoehtoisia laitumia ja Norjassa nopean lisäruokintamahdollisuuden kehittäminen. Porojen terveyteen, tauteihin ja loisiin liittyen Suomessa nousivat esiin etenkin sääolosuhteiden, porojen tarhaamisen ja ruokinnan vaikutukset poron terveyteen. Ruotsissa korostuivat lisäruokintaan liittyvät tauti- ja loisriskit ja Norjassa ilmastoherkät taudit sekä erityisesti hirvieläinten näivetystauti (Chronic Wasting Disease, CWD). COVID-19-aika vuosina 2020–2022 oli haasteellinen kaikissa kolmessa maassa, mikä näkyi mm. rajasulkuina, ulkomaanmatkailun pysähtymisenä ja poronlihan myynnin vaikeutena. Hankkeen toisessa tutkimuskokonaisuudessa (Luku 3) analysoitiin poikkeuksellisen vaikean talven 2019–2020 vaikutuksia erityyppisille paliskunnille. Erityisesti syksyn ja alkutalven laidun- ja lumiolosuhteilla sekä lisäruokinnalla oli keskeinen merkitys poroille ja poronhoidolle. Suurimmat ...