Suurpetojen ruokinnan vaikutus porotalouteen

• Main Authors: Kojola, Ilpo, Hallikainen, Ville, Heikkinen, Samuli, Hiedanpää, Juha, Jokinen, Mikko, Kumpula, Jouko, Nivala, Vesa, Valkonen, Jarno, Vinkka, Birgitta
• Other Authors: orcid:0000-0003-1786-9506, orcid:0000-0001-9567-6772, 4100110810, 4100111010, 4100310710, Luonnonvarakeskus
• Format: Text
• Language: Finnish
• Published: Luonnonvarakeskus
• Subjects: poronhoito; karhu; suurpetokuvaus; haaskaruokinta; petovahinko; Hossa; Jota; Poronhoito
• Online Access: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/555019

Tutkimushankkeessa tarkasteltiin suurpetojen ruokinnan mahdollisia haittoja porotaloudelle kaakkoisen poronhoitoalueen kolmessa paliskunnassa: Kuusamon Oivangissa sekä Suomussalmen Hossa-Irnissä ja Hallassa vuosina 2020–2022. Taustalla on poroelinkeinon ja kaupallisen kuvaustoimintaan perustuvan matkailun välinen kiista alueiden käytöstä. Ruokintapaikat voivat heikentää porojen optimaalista laiduntamista ja liikkumista hyvien kesälaidunten sijainnin mukaisesti. Ruokintapaikkoja ympäröivissä maastoissa liikkuu keskimääräistä tiheämmin karhuja, ja nämä alueet voivat olla petojen runsaammasta esiintymisestä juontuen nk. pelon maisemaa, jota porot välttelevät. Karhun tappamien porojen sijainti suhteessa ruokintapaikkoihin kuvastaa osaltaan sekä petoriskiä että porojen reagointia petoriskiin. Porotalouden harjoittajat epäilevät suurpetojen ruokinnan olevan yhtenä syynä petovahinkojen kasvuun ja kokeneet ruokinnan heikentävän työturvallisuuttaan juontuen toiminnan ihmisarkuutta vähentävästä vaikutuksesta. Tärkeimpinä aineistoina olivat karhujen arvioidut määrät tunnetuilla ruokintapaikoilla, GPS-pannoilla varustettujen porojen paikannukset, karhujen tappamiksi ilmoitettujen porojen sijainnit, porolaidunluokitus sekä porotalouden edustajien ja haaskakuvausyrittäjien haastattelut. Tutkimuspaliskuntien tunnetuilla suurpetojen ruokintapaikoilla vieraili varovaisesti arvioiden noin 70 eri karhua. Ruokintapaikoista vastaavien henkilöiden arviot karhujen yksilömääristä olivat samaa suuruusluokkaa kuin tulokset myöhemmin valmistuneista geneettisestä yksilöntunnistuksesta. Tilastollisessa mallissa analysoitiin porojen paikannusten, eri poroyksilöiden sekä karhujen tappamien porojen määrää neliökilometrin suuruisilla ruuduilla. Porojen paikannuksia oli vähän ruokintapaikkojen lähimaastoissa, mutta etäisyyden ollessa yli 10 km, ruutukohtaisella paikannusten tai poroyksilöiden määrällä ei ollut yhteyttä etäisyyden kasvuun. Koska etäisyys ruudun lähimpään ruokintapaikkaan oli sellaisenaan yksin sopimaton suure tilastolliseen ...