Ahmakanta Suomessa 2022

Vuoden 2022 helmikuussa ahmoja oli arviolta 390–410 yksilöä, joista liikkui poronhoitoalueella 160–180 ahmaa ja poronhoitoalueen ulkopuolella todennäköisimmin noin 230 yksilöä. Suomen ahmakannan yksilömäärä on kasvanut 1990-luvun alkuun verrattuna noin kymmenkertaiseksi. Riistakolmioilla laji runsas...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Kojola, Ilpo, Heikkinen, Samuli, Mäntyniemi, Samu, Ollila, Tuomo
Other Authors: orcid:0000-0003-1786-9506, 4100110810, Luonnonvarakeskus
Format: Report
Language:Finnish
Published: Luonnonvarakeskus
Subjects:
Online Access:https://jukuri.luke.fi/handle/10024/552727
id ftluke:oai:jukuri.luke.fi:10024/552727
record_format openpolar
spelling ftluke:oai:jukuri.luke.fi:10024/552727 2023-10-09T21:51:11+02:00 Ahmakanta Suomessa 2022 Kojola, Ilpo Heikkinen, Samuli Mäntyniemi, Samu Ollila, Tuomo orcid:0000-0003-1786-9506 4100110810 Luonnonvarakeskus 11 s. true https://jukuri.luke.fi/handle/10024/552727 fi fin Luonnonvarakeskus Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 2342-7647 101/2022 978-952-380-564-4 https://jukuri.luke.fi/handle/10024/552727 URN:ISBN:978-952-380-564-4 ahma kannan kehitys ahmakanta 2022 riistakolmiot ahmalaskennat publication fi=D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka selvitys|sv=D4 Publicerad utvecklings eller forskningsrapport eller -utredning|en=D4 Published development or research report or study| ftluke 2023-09-12T20:28:31Z Vuoden 2022 helmikuussa ahmoja oli arviolta 390–410 yksilöä, joista liikkui poronhoitoalueella 160–180 ahmaa ja poronhoitoalueen ulkopuolella todennäköisimmin noin 230 yksilöä. Suomen ahmakannan yksilömäärä on kasvanut 1990-luvun alkuun verrattuna noin kymmenkertaiseksi. Riistakolmioilla laji runsastui vuosijaksolla 1990–2022 keskimäärin 8,9 % vuodessa. Vuoden 2022 kanta-arvio on hieman suurempi kuin vuoden 2021 arvio (390-400 ahmaa.) Yksilömäärän kasvu on ollut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana aiempaa voimakkaampaa. Arvio ahmakannasta ja sen kehityksestä pohjautuu riistakolmiolaskentoihin ja kolmen pohjoisimman kunnan (Enontekiö, Inari, Utsjoki) osalta Metsähallituksen koordinoimiin ja yhdessä paliskuntien kanssa suorittamiin aluelaskentoihin vuosina 2020–2022. Näin meneteltiin, koska kolmen pohjoisimman kunnan ahmat keskittyvät tunturialueella, missä on riistakolmioita vähän. Ahman ylitysjälkien määrä on asteittain kasvanut viime vuosina myös poronhoitoalueen riistakolmiolla, mutta Tunturi-Lapin aluelaskennoissa todettujen ahmojen kokonaismäärässä ei ole ollut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Ahmojen määrä oli siellä selvästi nykyistä suurempi vuosina 2013–2014. 2022 Report Enontekiö Utsjoki ahma Natural Resources Institute Finland: Jukuri Enontekiö ENVELOPE(23.632,23.632,68.386,68.386) Inari ENVELOPE(27.029,27.029,68.906,68.906) Tunturi ENVELOPE(27.427,27.427,68.420,68.420)
institution Open Polar
collection Natural Resources Institute Finland: Jukuri
op_collection_id ftluke
language Finnish
topic ahma
kannan kehitys
ahmakanta 2022
riistakolmiot
ahmalaskennat
spellingShingle ahma
kannan kehitys
ahmakanta 2022
riistakolmiot
ahmalaskennat
Kojola, Ilpo
Heikkinen, Samuli
Mäntyniemi, Samu
Ollila, Tuomo
Ahmakanta Suomessa 2022
topic_facet ahma
kannan kehitys
ahmakanta 2022
riistakolmiot
ahmalaskennat
description Vuoden 2022 helmikuussa ahmoja oli arviolta 390–410 yksilöä, joista liikkui poronhoitoalueella 160–180 ahmaa ja poronhoitoalueen ulkopuolella todennäköisimmin noin 230 yksilöä. Suomen ahmakannan yksilömäärä on kasvanut 1990-luvun alkuun verrattuna noin kymmenkertaiseksi. Riistakolmioilla laji runsastui vuosijaksolla 1990–2022 keskimäärin 8,9 % vuodessa. Vuoden 2022 kanta-arvio on hieman suurempi kuin vuoden 2021 arvio (390-400 ahmaa.) Yksilömäärän kasvu on ollut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana aiempaa voimakkaampaa. Arvio ahmakannasta ja sen kehityksestä pohjautuu riistakolmiolaskentoihin ja kolmen pohjoisimman kunnan (Enontekiö, Inari, Utsjoki) osalta Metsähallituksen koordinoimiin ja yhdessä paliskuntien kanssa suorittamiin aluelaskentoihin vuosina 2020–2022. Näin meneteltiin, koska kolmen pohjoisimman kunnan ahmat keskittyvät tunturialueella, missä on riistakolmioita vähän. Ahman ylitysjälkien määrä on asteittain kasvanut viime vuosina myös poronhoitoalueen riistakolmiolla, mutta Tunturi-Lapin aluelaskennoissa todettujen ahmojen kokonaismäärässä ei ole ollut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Ahmojen määrä oli siellä selvästi nykyistä suurempi vuosina 2013–2014. 2022
author2 orcid:0000-0003-1786-9506
4100110810
Luonnonvarakeskus
format Report
author Kojola, Ilpo
Heikkinen, Samuli
Mäntyniemi, Samu
Ollila, Tuomo
author_facet Kojola, Ilpo
Heikkinen, Samuli
Mäntyniemi, Samu
Ollila, Tuomo
author_sort Kojola, Ilpo
title Ahmakanta Suomessa 2022
title_short Ahmakanta Suomessa 2022
title_full Ahmakanta Suomessa 2022
title_fullStr Ahmakanta Suomessa 2022
title_full_unstemmed Ahmakanta Suomessa 2022
title_sort ahmakanta suomessa 2022
publisher Luonnonvarakeskus
url https://jukuri.luke.fi/handle/10024/552727
long_lat ENVELOPE(23.632,23.632,68.386,68.386)
ENVELOPE(27.029,27.029,68.906,68.906)
ENVELOPE(27.427,27.427,68.420,68.420)
geographic Enontekiö
Inari
Tunturi
geographic_facet Enontekiö
Inari
Tunturi
genre Enontekiö
Utsjoki
ahma
genre_facet Enontekiö
Utsjoki
ahma
op_relation Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
2342-7647
101/2022
978-952-380-564-4
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/552727
URN:ISBN:978-952-380-564-4
_version_ 1779314288584818688