Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2020

• Main Authors: Niva, Teuvo, Salonen, Erno, Raineva, Sari, Savikko, Ari, Vaajala, Markku
• Other Authors: 4100111210, 4100111110, 4100410710, Luonnonvarakeskus
• Format: Report
• Language: Finnish
• Published: Luonnonvarakeskus
• Subjects: Inarijärvi; tarkkailu; säännöstely; istutukset; kalamerkinnät; ravinto; kasvu; loistarkkailu; kalastus; saaliit; saalisnäytteet; koenuottaus; talvinuottaus; sähkökalastus; alamittatappiot
• Online Access: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/551181

Julkaisussa esitetään Inarijärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset vuoteen 2020 asti. Inarijärven kokonaissaalis oli noin 140 tonnia (1,3 kg/ha) vuonna 2020. Kaupallinen kalastus on viime vuosina tehostunut ja kaupallisten kalastajien saalisosuus on vuosina 2019–2020 noussut lähes 40 %:iin kokonaissaaliista. Tärkeimmän saalislajin, siian, saalisarvio pieneni hieman edellisvuodesta noin 71 tonniin. Siikasaalis oli edellisvuoden tapaan puolet järven kokonaissaaliista. Taimensaalisarvio oli edellisvuoden tapaan noin 20 tonnia. Kolmanneksi suurin saalis, liki 18 tonnia, saatiin hauesta. Haukisaaliit ovat viime vuosina kasvaneet ja hauen saalisarvio ylsi vuonna 2020 samalle tasolle kuin ennen järven säännöstelyä vuosina 1935–1940. Inarijärveen on syntynyt 2000-luvulla enimmäkseen hyviä muikkuvuosiluokkia. Muikkuvuosiluokka 2019 oli talvinuottanäytteiden perusteella seurantajakson (yli 25 v) selvästi runsain ja nuorin vuosiluokka 2020 taas kohtalainen. Tutkituista taimenista oli vuonna 2020 suolistossaan lokkilapamadon ja/tai sukeltajasorsien lapamadon (Diphyllobothrium-suvun) loisrakkuloita selvästi vähemmän kuin edellisvuosina ja havainnot vuodelta 2021 viittaavat loistilanteen edelleen parantuneen. Sama suuntaus näyttää olevan myös rautuaineistossa. Siikojen haukimadon (Trianephorus crassus) esiintymistä selvitettiin vuosina 2017–2020 siikanäytteistä. Yhteenvetona noin puolet – kaksi kolmasosaa siioista oli loisettomia. Loisituista siioista valtaosalla loisittuminen oli lievää ja runsaasti loisituiksi tulkittiin vain 5–14 % tarkastetuista siioista. Istutettujen pohjasiikojen osuus saaliissa on ollut keskimäärin alle 30 %, mikä tarkoittaa, että pohjasiika lisääntyy luontaisesti tehokkaasti. Taimenella sitä vastoin istukkaiden osuus on ollut n. 60 %. Nieriällä Istukkaiden osuudessa on ollut suurta vaihtelua (30–80 %), joka johtunee luontainen lisääntyminen vaihtelusta ja istutusmäärien vaihtelusta. Harmaanieriän minimaalinen saalis perustuu kokonaan istutuksiin. Pohjasiian kasvu on nopeutunut viimeisen 5 ...