Elinvoimaisen maatilan avaimia : Lapin maatilojen kehitystarpeita

• Main Authors: Kuha, Rauno, Hallikainen, Ville, Hannukkala, Antti, Leppälä, Johanna, Rajavaara, Reijo, Sorvali, Jaana, Uusitalo, Ulla-Maija
• Other Authors: orcid:0000-0002-3530-8238, orcid:0000-0001-7603-3907, orcid:0000-0003-0371-7149, 4100310410, 4100111010, 4100110210, Luonnonvarakeskus
• Format: Report
• Language: Finnish
• Published: Luonnonvarakeskus
• Subjects: maatalous; maatila; maatilametsätalous; tilatesti; Keminmaa; Pello; Ranua; Rovaniemi; Simo; Tornio; Ylitornio; Kemijärvi
• Online Access: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/551167

Maatalous on koko itsenäisen Suomen historian ajan 1900 luvun lopulle saakka ollut Lapin maaseudun elinvoimaisuuden keskeinen ylläpitäjä. 1960-luvulla käynnistynyt maatalouden rakennemuutos on viimeisen viiden vuosikymmen aikana muuttanut maaseudun elinkeinorakennetta todella paljon. Maatilayrittäjyys lukumääräisesti on vähentynyt ja tilojen koko on voimakkaasti kasvanut. Muutoksesta huolimatta maatilataloutta harjoitetaan edelleen koko maakunnassa. Pohjoisimmat maatilat sijaitsevat Utsjoella. Sen lisäksi, että maatalousyrittäjien määrä on vähentynyt, maatalouden alueellinen rakenne on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti. Lounaisessa Lapissa (Simo, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola) maatilojen koko on kasvanut enemmän kuin muualla Lapissa ja tuotantomäärät ovat kasvaneet. Tuotannon määrän kasvaminen on kompensoinut lounaisen Lapin tilojen lukumääräisen pudotuksen. Tällä alueella tuotetaan yli puolet Lapin maidosta ja naudanlihasta. Keski- ja Etelä-Lapissa (Pello, Rovaniemi, Kemijärvi, Ranua, Posio) maatalouden rakenne poikkeaa jonkin verran Lounais-Lapista. Maatilat ovat viljelyalaltaan pienempiä ja tuotannon määrä on huomattavasti vähäisempi. Maatilayrittäjyyden vähenemä tällä alueella tulee lähivuosina olemaan voimakkaampi, kuin Lounais-Lapissa. Pohjois- ja Itä-Lapissa maatalouden muutos on ollut kaikkein voimakkain. Tilojen määrä on lukumääräisesti pudonnut paljon ja erityisesti nautakarjataloudenmäärä on voimakkaasti laskenut. Elinvoimaisia, vahvoja tiloja on, mutta niiden etäisyydet toisistaan ovat suuret ja tilojen keskinäisen yhteistyön tekeminen tällä alueella on vaikeampaa. Maidon ja lihan tuotannon kokonaismäärä on laskenut. Toimivien tilojen kokoluokan kasvu ei tällä alueella ole kompensoinut sivulla tuotannon kokonaismäärän laskua. Suuri kysymys Lapin maataloudessa on lopettavien maatilayrittäjien määrä ja ikäluokka, sekä uusien maatilayrittäjien määrä. Maatilarekistereiden tarkastelussa merkille pantavaa on, että suuri osa lopettajista kuuluu ikäluokkaan 41–50 vuotta. Tämä ikäluokka on se, jossa ...