Ahmakanta Suomessa 2021
Vuoden 2021 helmikuussa ahmoja oli arviolta 390–400 yksilöä, joista liikkui poronhoitoalueella 160–170 ahmaa ja poronhoitoalueen ulkopuolella todennäköisimmin 231 yksilöä. Suomen ahmakannan yksilömäärä on kasvanut 1990-luvun alkuun verrattuna noin kymmenkertaiseksi. Riistakolmioilla laji runsastui v...
Main Authors: | , , , |
---|---|
Other Authors: | , , |
Format: | Report |
Language: | Finnish |
Published: |
Luonnonvarakeskus
|
Subjects: | |
Online Access: | https://jukuri.luke.fi/handle/10024/551021 |
id |
ftluke:oai:jukuri.luke.fi:10024/551021 |
---|---|
record_format |
openpolar |
spelling |
ftluke:oai:jukuri.luke.fi:10024/551021 2023-10-09T21:51:11+02:00 Ahmakanta Suomessa 2021 Kojola, Ilpo Heikkinen, Samuli Mäntyniemi, Samu Ollila, Tuomo orcid:0000-0002-3367-6280 4100110810 Luonnonvarakeskus 11 s. true https://jukuri.luke.fi/handle/10024/551021 fi fin Luonnonvarakeskus Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 2342-7647 88/2021 978-952-380-329-9 https://jukuri.luke.fi/handle/10024/551021 URN:ISBN:978-952-380-329-9 © Luonnonvarakeskus ahma kannan kehitys ahmakanta 2021 riistakolmiot ahmalaskennat publication fi=D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka selvitys|sv=D4 Publicerad utvecklings eller forskningsrapport eller -utredning|en=D4 Published development or research report or study| ftluke 2023-09-12T20:28:06Z Vuoden 2021 helmikuussa ahmoja oli arviolta 390–400 yksilöä, joista liikkui poronhoitoalueella 160–170 ahmaa ja poronhoitoalueen ulkopuolella todennäköisimmin 231 yksilöä. Suomen ahmakannan yksilömäärä on kasvanut 1990-luvun alkuun verrattuna noin kymmenkertaiseksi. Riistakolmioilla laji runsastui vuosijaksolla 1990–2021 keskimäärin 9,4 % vuodessa. Vuoden 2021 kanta on hieman suurempi kuin vuoden 2020 arvio (385–390 yksilöä). Yksilömäärän kasvu on ollut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana aiempaa voimakkaampaa. Arvio ahmakannasta ja sen kehityksestä pohjautuu riistakolmiolaskentoihin ja kolmen pohjoisimman kunnan (Enontekiö, Inari, Utsjoki) osalta Metsähallituksen koordinoimiin ja yhdessä paliskuntien kanssa suorittamiin aluelaskentoihin vuosina 2020–2021. Näin meneteltiin, koska kolmen pohjoisimman kunnan ahmat keskittyvät tunturialueella, missä on riistakolmioita vähän. Ahman ylitysjälkien määrä on asteittain kasvanut viime vuosina myös poronhoitoalueen riistakolmiolla, mutta Tunturi-Lapin aluelaskennoissa todettujen ahmojen kokonaismäärässä ei ole ollut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Ahmojen määrä oli siellä selvästi nykyistä suurempi vuosina 2013–2014. 2021 Report Enontekiö Utsjoki ahma Natural Resources Institute Finland: Jukuri Enontekiö ENVELOPE(23.632,23.632,68.386,68.386) Inari ENVELOPE(27.029,27.029,68.906,68.906) Tunturi ENVELOPE(27.427,27.427,68.420,68.420) |
institution |
Open Polar |
collection |
Natural Resources Institute Finland: Jukuri |
op_collection_id |
ftluke |
language |
Finnish |
topic |
ahma kannan kehitys ahmakanta 2021 riistakolmiot ahmalaskennat |
spellingShingle |
ahma kannan kehitys ahmakanta 2021 riistakolmiot ahmalaskennat Kojola, Ilpo Heikkinen, Samuli Mäntyniemi, Samu Ollila, Tuomo Ahmakanta Suomessa 2021 |
topic_facet |
ahma kannan kehitys ahmakanta 2021 riistakolmiot ahmalaskennat |
description |
Vuoden 2021 helmikuussa ahmoja oli arviolta 390–400 yksilöä, joista liikkui poronhoitoalueella 160–170 ahmaa ja poronhoitoalueen ulkopuolella todennäköisimmin 231 yksilöä. Suomen ahmakannan yksilömäärä on kasvanut 1990-luvun alkuun verrattuna noin kymmenkertaiseksi. Riistakolmioilla laji runsastui vuosijaksolla 1990–2021 keskimäärin 9,4 % vuodessa. Vuoden 2021 kanta on hieman suurempi kuin vuoden 2020 arvio (385–390 yksilöä). Yksilömäärän kasvu on ollut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana aiempaa voimakkaampaa. Arvio ahmakannasta ja sen kehityksestä pohjautuu riistakolmiolaskentoihin ja kolmen pohjoisimman kunnan (Enontekiö, Inari, Utsjoki) osalta Metsähallituksen koordinoimiin ja yhdessä paliskuntien kanssa suorittamiin aluelaskentoihin vuosina 2020–2021. Näin meneteltiin, koska kolmen pohjoisimman kunnan ahmat keskittyvät tunturialueella, missä on riistakolmioita vähän. Ahman ylitysjälkien määrä on asteittain kasvanut viime vuosina myös poronhoitoalueen riistakolmiolla, mutta Tunturi-Lapin aluelaskennoissa todettujen ahmojen kokonaismäärässä ei ole ollut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Ahmojen määrä oli siellä selvästi nykyistä suurempi vuosina 2013–2014. 2021 |
author2 |
orcid:0000-0002-3367-6280 4100110810 Luonnonvarakeskus |
format |
Report |
author |
Kojola, Ilpo Heikkinen, Samuli Mäntyniemi, Samu Ollila, Tuomo |
author_facet |
Kojola, Ilpo Heikkinen, Samuli Mäntyniemi, Samu Ollila, Tuomo |
author_sort |
Kojola, Ilpo |
title |
Ahmakanta Suomessa 2021 |
title_short |
Ahmakanta Suomessa 2021 |
title_full |
Ahmakanta Suomessa 2021 |
title_fullStr |
Ahmakanta Suomessa 2021 |
title_full_unstemmed |
Ahmakanta Suomessa 2021 |
title_sort |
ahmakanta suomessa 2021 |
publisher |
Luonnonvarakeskus |
url |
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/551021 |
long_lat |
ENVELOPE(23.632,23.632,68.386,68.386) ENVELOPE(27.029,27.029,68.906,68.906) ENVELOPE(27.427,27.427,68.420,68.420) |
geographic |
Enontekiö Inari Tunturi |
geographic_facet |
Enontekiö Inari Tunturi |
genre |
Enontekiö Utsjoki ahma |
genre_facet |
Enontekiö Utsjoki ahma |
op_relation |
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 2342-7647 88/2021 978-952-380-329-9 https://jukuri.luke.fi/handle/10024/551021 URN:ISBN:978-952-380-329-9 |
op_rights |
© Luonnonvarakeskus |
_version_ |
1779314288375103488 |