| Summary: | Kivisimppu ei kuulu Tenojoen vesistön luontaiseen kalalajistoon. Oletus on, että kivisimppu on tuotu Tenoon ihmisen toimesta, mahdollisesti kalankuljetusten yhteydessä. Kivisimppu (Cottus gobio) havaittiin ensimmäisen kerran Tenojokeen laskevasta Utsjoesta vuonna 1979 vuosittaisten sähkökoekalastusten yhteydessä. Tämän jälkeen kivisimppujen määrä Utsjoessa on kasvanut merkittävästi. Suurimmat keskitiheydet havaittiin Utsjoen vakioiduilla koealoilla vuonna 2005 (keskitiheys >30 yksilöä/100 m2), jolloin kivisimppu oli jo levittäytynyt koko Utsjoen pääuoman alueelle. Ensimmäinen kivisimppuhavainto Tenojoen pääuomassa tehtiin vuonna 2000 lähellä Utsjokisuuta. Myöhemmin kivisimppu on levittäytynyt suureen osaan Tenojoen vesistöä. Vuonna 2020 etäisimmät havainnot tehtiin Tenojoen yläjuoksulta Outakoskelta ja alajuoksulta Tana brusta (Norjassa), eli lähes 150 km:n mittaiselta jokiosuudelta. Havaitut kivisimppumäärät Tenojoen pääuomassa ovat toistaiseksi olleet pieniä. Tenojoen vesistöalue on erittäin tärkeä Atlantin lohen (Salmo salar) lisääntymisalue ja lohenkalastuksella on suuri merkitys mm. alueen taloudelle ja saamelaiselle kalastuskulttuurille. On mahdollista, että kivisimppu vaikuttaa negatiivisesti lohen poikastuotantoon. Tästä ei kuitenkaan ole viitteitä alueella aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa, eikä negatiivista korrelaatiota kivisimppu- ja lohenpoikastiheyksien välillä havaittu tämänkään raportin aineiston perusteella. Tämän kivisimpun esiintymistä ja levittäytymistä koskevan raportin aineistona oli pääasiassa Tenojoen vesistössä tehdyt sähkökoekalastustulokset yli neljältä vuosikymmeneltä. Toistaiseksi kivisimppuja on havaittu ainoastaan Utsjoessa ja sen sivuvesissä, Tenojoen pääuomassa ja Pulmankijärvessä. Vaikka muualla simppuja ei ole vielä havaittu, on mahdollista, että niitä esiintyy alueilla, joista ei ole tietoa. Mikäli kivisimpun levittäytyminen jatkuu kuten tähän saakka, tullaan kivisimppuhavaintoja tekemään tulevaisuudessa yhä laajemmalta alueelta Tenojoen vesistöä. 2021
|
|---|