Petoeläinten vaikutukset porotalouden tuottavuuteen, tuloihin ja taloudelliseen kestävyyteen : Makera-hankkeen loppuraportti

• Main Authors: Kumpula, jouko, Pekkarinen, Antti-Juhani, Tahvonen, Olli, Siitari, Jukka, Törmänen, Heikki
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Luke / Luonnonvarat ja biotuotanto / Ekosysteemit ja ekologia / Metsä- ja eläinekologia (4100100316), Luke / Luonnonvarat ja biotuotanto / Aineistopalvelut pohjoinen / Aineistopalvelut Ylä-Lappi (4100100711), 4100100316, 4100100711
• Format: Report
• Language: Finnish
• Published: Luonnonvarakeskus, Luke
• Subjects: tuottavuus; kannattavuus; poronhoito; petovahingot; kuolleisuus; suurpedot; maakotka; reindeer herding; reindeer losses; mortality; large carnivores; golden eagle; productivity; profitability; Roa; Poronhoito; ahma
• Online Access: http://jukuri.luke.fi/handle/10024/538539

Tutkimuksessa selvitettiin petoeläinten aiheuttamien suorien ja välillisten tappioiden vaikutuksista poronhoidon tuottavuuteen, tuloihin ja taloudelliseen kestävyyteen. Poronhoitoalueen paliskunnasta kerättiin aineistoja poronhoidon tuottavuudesta ja petoeläinten aiheuttamista eläintappioista sekä vuotuisista sää- ja lumiolosuhteista vuosilta 2003–2015. Kolmesta paliskunnista kerättiin luuydin- ja hammasnäytteitä petojen tappamien porojen (102 poroa) iän ja kunnon määrittämiseksi. Petoeläinten, sää- ja lumiolosuhteiden ja porotiheyksien vaikutusta vasatuottoon, teurasmäärin ja teurasprosenttiin analysoitiin regressio- ja sekamalleilla. Petoeläinten aiheuttamia suoria ja välillisiä vaikutuksia poronhoidon nettotuloihin ja taloudellisen kestävyyteen analysoitiin poronhoidon bioekonomisen systeemimallin avulla käyttämällä analyyseissä poronhoidon menoja ja tuloja poronhoitovuodelta 2010–2011. Petoeläinten aiheuttamiksi todettuja tappioita esiintyi merkittävästi (1–6 tapettua po-roa/100 eloporoa) 19:sta tai hyvin merkittävästi (yli 6 tapettua poroa/100 eloporoa) 8 paliskunnassa. Eri petoeläinlajien merkitys poronhoidon eläintappioihin ja tuottavuuteen vaihteli alueittain ja vuosittain. Ahma ja maakotka aiheuttivat eniten tappioita pohjoisissa paliskunnissa, muulla poronhoitoalueella kaikki suurpedot vaihtelevasti. Myös vuosittaiset lumiolo-suhteet vaikuttivat merkittävästi vasatuottoon ja teurasmääriin. Kerättyjen luuydin- ja hammasnäytteiden perusteella porojen kunto tai ikä ei selittänyt petoeläinten aiheuttamia porovahinkoja. Tehdyt analyysit osoittivat, että sekä paliskunnan vasatuotto että teuras- ja eloporomäärät putosivat merkitsevästi löydettyjen suurpetojen tappamien porojen määrän kasvaessa. Myös maakotkareviireiden määrän lisääntyminen paliskunnissa pudotti merkitsevästi vasatuottoa. Analyysit viittasivat myös siihen, että huomattava osa eläintappioista jää toteamatta. Siitosporojen menettäminen aiheuttaa suorien menetysten lisäksi myös välillisiä tappioita erityisesti silloin, kun tuottavimpien vaadinten ...