Horsma, ruusujuuri, vuorenkilpi ja marjapihlonia – yhteistutkimusta yrttituotannon tueksi

• Other Authors: Kauppinen, Sanna, Galambosi, Bertalan, Luke / Luonnonvarat ja biotuotanto / Tuotantojärjestelmät / Ekologinen kasvintuotanto (4100100212), 4100100212
• Format: Report
• Language: Finnish; Russian
• Published: Luonnonvarakeskus, Luke
• Subjects: lähialueet; yhteistyö; ruusujuuri; marja-aronia; yrttiviljely; Aronia mitschurinii; Bergenia; Ebilobium angustifolium; lähialueyhteistyö; maitohorsma; marjapihlonia; Rhodiola rosea; vuorenkilpi; X Sorbaronia mitschurinii; Jota; Aik; North-West Russia
• Online Access: http://jukuri.luke.fi/handle/10024/537723

Tähän julkaisuun on koottu ”Special crop education for economic development in North-West Russia and South-East Finland SPECICROP” -hankkeen merkittävimmät tulokset. Ne käsittelevät maitohorsman ja vuorenkilven lehtien fermentointimenetelmiä, eri ruusujuurikantojen vaikuttavien aineiden pitoisuuksia, vuorenkilven vaikutusta ihmisen suorituskykyyn, marjapihlonian (aik. marja-aronia) vaikutusta verenpaineeseen ja tulehdustekijöihin sekä yrttiopetuksen kehittämistä Leningradin alueella ja Suomessa. Maitohorsman (Epilobium angustifolium L.) fermentoiduista lehdistä valmistettua teetä käytetään Venäjällä perinteisesti vatsahaavojen, mahakatarrin ja nukkumisvaikeuksien hoitoon. Maitohorsmateen perinteinen valmistusmenetelmä sisältää useita käsityötä vaativia vaiheita. Vuosien 2012–14 aikana SPECICROP-hankkeessa tehtiin useita koesarjoja, joissa fermentoitua teetä valmistettiin maitohorsman versoista. Tuloksien pohjalta todettiin, että tee voidaan valmistaa kaupallisessa mittakaavassa maitohorsman 40 cm pitkistä tuoreista versoista. Tuotantoprosessin eri vaiheet optimoitiin ja ne esitellään ehdotetussa tuotantomenetelmässä. Kuvattu menetelmä sopii pienen yrityksen olosuhteisiin. Mikkeliin kerättiin aikoinaan kokoelma ruusujuuria (Rhodiola rosea) eri puolilta maailmaa. SPECICROP-hankkeen kokeissa vertailtiin ruusujuurikantojen eroja juuren biomassan ja kahden vaikuttavan aineen (salidrorosidi ja rosaviini) suhteen sekä valittiin parhaimmat kannat jatkoviljelyyn. Kuusi ruusujuurikantaa, joiden salidrosidi- ja kokonaisrosaviinipitoisuudet olivat korkeat, valittiin talletettavaksi Suomen viralliseen lääkekasvien geenivarakokoelmaan. Puutarhojemme suositun perennan vuorenkilven (Bergenia sp.) vihreät lehdet sisältävät jopa 22 % kuivapainostaan arbutiinia, jota käytetään kosmetiikkateollisuudessa ihon vaalentamisaineena. Luonnollisesti fermentoiduista mustista lehdistä valmistetaan Venäjällä teetä, jota käytetään kansanlääkinnässä. Hyödyntääksemme vuorenkilven uusia mahdollisuuksia kehitimme sen lehtisadolle ...