Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu

• Main Authors: Niva, Teuvo, Salonen, Erno, Raineva, Sari, Savikko, Ari, Vaajala, Markku, Jutila, Heli
• Other Authors: Luke / Luonnonvarat ja biotuotanto / Ekosysteemit ja ekologia / Vaelluskalojen ekologia (4100100314), Luke / Luonnonvarat ja biotuotanto / Riista- ja kalavarat / Sisävesien kalavarat (4100100512), Luke / Luonnonvarat ja biotuotanto / Aineistopalvelut pohjoinen / Aineistopalvelut Ylä-Lappi (4100100711), 4100100314, 4100100512, 4100100711
• Format: Report
• Language: Finnish
• Published: Luonnonvarakeskus, Luke
• Subjects: tarkkailu; merkinnät; sähkökalastus; tappiot; Inarijärvi; Juutuanjoki; säännöstely; istutukset; kalanistutus; ravinto; kasvu; loiset; kalastus; kalasaaliit; saaliit; näytteet; kalamerkinnät; loistarkkailu; saalisnäytteet; alamittatappiot
• Online Access: http://jukuri.luke.fi/handle/10024/537555

Julkaisussa esitetään Inarijärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset vuoteen 2015 asti. Inarijärven kokonaissaalis oli noin 154 tonnia (1,4 kg/ha) vuonna 2015. Kotitarvekalastajien saalis oli 53 % kokonaissaaliista. Punalihaisten petokalojen yhteissaalis oli noin 31 tonnia; taimensaalis oli 22 tonnia, nieriäsaalis 5,4 tonnia ja harmaanieriäsaalis vajaa 3,6 tonnia. Siikasaalis (noin 77 tonnia) kasvoi edellisvuodesta hyvien verkkosaaliiden ansiosta. Siika on järven tärkein saalislaji muodostaen puolet vuoden 2015 kokonaissaaliista. Muikkusaaliskin (noin 13 tonnia) kasvoi hieman, mutta jäi edelleen liki puoleen vuosien 2010–2013 saalistasosta. Verkkokalastuksella saatiin 76 % kokonaissaaliista. Siikasaaliista verkkopyynnin osuus oli 90 % ja taimensaaliista 51 %. Inarijärveen on syntynyt 2000-luvulla useita hyviä muikkuvuosiluokkia, joiden ansiosta petokaloille on ainakin tähän asti riittänyt ravintoa. Muikun vuosiluokka 2015 näyttää myös kohtalaiselta talvinuottaustietojen perusteella. Istutettujen pohjasiikojen osuus saaliissa laski aikaisemmalta 30–40 %:n tasolta noin 20 %:n tasolle vuosiluokissa 2012 ja 2013, mikä tarkoittaa, että pohjasiika lisääntyy luontaisesti tehokkaasti. Taimenella sitä vastoin istukkaiden osuus on ollut selvästi yli 50 %, nuorissa ikäryhmissä jopa 80 %. Nieriällä luontainen lisääntyminen on ollut luultua voimakkaampaa luonnontuotannon osuuden vaihdellessa 50 %:n molemmin puolin ja ollen jopa 80 %. Harmaanieriän saalis perustuu kokonaan istutuksiin. Pohjasiian kasvu parani kaikissa ikäryhmissä vuonna 2015. Taimenen, nieriän ja harmaanieriän kasvussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuonna 2015. Taimennäytteistä noin puolella oli suolistossaan lokkilapamadon ja/tai sukeltajasorsien lapamadon (Diphyllobothrium-suvun) loisrakkuloita kohtalaisesti tai runsaasti vuosina 2014–2015. Harmaanieriät olivat huomattavasti vähemmän loisittuja kuin sekä nieriät ja taimenet. Vuonna 2015 toteutetun kaikuluotaksen perusteella Juutuaan nousi noin 7 000 taimenta kudulle. Vuonna 2015 kudulle ...