Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävän käytön mahdollisuuksista

• Main Authors: Saarikoski, Heli, Mustajoki, Jyri, Marttunen, Mika, Ahtikoski, Anssi, Hallikainen, Ville, Helle, Timo, Hyppönen, Mikko, Jokinen, Mikko, Naskali, Arto, Tuulentie, Seija, Varmola, Martti, Vatanen, Eero, Ylisirniö, Anna-Liisa
• Other Authors: Suomen ympäristökeskus, Oulu, Metsäntutkimuslaitos / Rovaniemi
• Format: Article in Journal/Newspaper
• Language: Finnish
• Published: Metsäntutkimuslaitos 2010
• Subjects: monitavoitearviointi; arvopuu; Ylä-Lappi; metsien kestävä käyttö; metsäkiistat; metsätalous; poronhoito; matkailu; luonnonsuojelu; luonnon virkistyskäyttö; Hakata; Poronhoito; Lappi
• Online Access: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/532983; https://metsatieteenaikakauskirja.fi/article/6783

Tutkimusartikkeli Tutkimuksessa tarkasteltiin Ylä-Lapin metsien käytön vaihtoehtoja osallistuvan monitavoite arvioinnin avulla. Eri sidosryhmien arvostukset tuotiin mukaan arviointimalliin henkilökohtaisilla tietokoneavusteisilla päätösanalyysihaastatteluilla. Tavoitteena oli selvittää eri tahojen näkemyksiä vaihtoehtojen mieluisuudesta. §§ Tutkimuksessa muodostettiin viisi erilaista metsien käsittelyvaihtoehtoa, joissa hakkuukertymät vaihtelivat välillä 300 000 m3/v ja 30 000 m3/v. Vaihtoehtoja arvioitiin kuuden kriteerin avulla: 1) bruttotulovaikutukset paikallistaloudessa 2) työllistävyys 3) saamelainen poronhoitokulttuuri 4) paikallinen luonnon virkistyskäyttö 5) luonnon monimuotoisuus ja 6) yhteisymmärrys ja sopeutuminen. §§ Tulosten perusteella voitiin tunnistaa kolme eri ryhmää. Kaksi ensimmäistä ryhmää pitivät parhaimpana vaihtoehtona nykyisen luonnonvarasuunnitelman mukaista hakkuutasoa. Nämä ryhmät poikkesivat toisistaan siten, että ensimmäinen ryhmä asetti toiselle sijalle nykyistä luonnonvarasuunnitelmaa laajemmat hakkuut kun taas toinen ryhmä piti toiseksi parhaana vaihtoehtona tätä suppeampia hakkuita. Kolmas ryhmä piti mieluisimpana vaihtoehtoa, jossa yli 140-vuotiaita metsiä ei hakata lainkaan. §§ Arviointi nosti esille myös vaikutusarvioita koskevia näkemyseroja. Suurimmat erot koskivat saamelainen poronhoitokulttuuri ja porotalouden työllisyyskriteereitä. Nämä ovat avainkysymyksiä, joista tulisi löytää yhteistä tietopohjaa kiistojen ratkaisemiseksi.