Animal performance and carcass characteristics of growing Hereford bulls under insulated, uninsulated and outdoor housing conditions in Northern Finland

• Main Authors: Huuskonen, Arto, Tuomisto, Leena, Joki-Tokola, Erkki, Kauppinen, Risto
• Other Authors: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KEL Kotieläintuotannon tutkimus / Maidon ja naudanlihan tuotanto MNT / Nurmitalouden tutkimus (NUR)
• Format: Article in Journal/Newspaper
• Language: English; Finnish
• Published: MTT Agrifood Research Finland 2009
• Subjects: Ko; naudanlihantuotanto; sonnit; kasvatusympäristö; tuotantoympäristö; kasvu; ruhon laatu; rehun syönti; Beef production; bulls; housing; animal performance; carcass characteristics; feed intake; Northern Finland
• Online Access: http://jukuri.luke.fi/handle/10024/475165

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kasvatusympäristön vaikutusta hereford-rotuisten lihanautojen kasvuun, rehun syöntiin sekä ruhon laatuun. Koe toteutettiin MTT:n Ruukin toimipisteessä, jonne koe-eläimet (30 sonnivasikkaa) hankittiin Tohmajärven emolehmänavetalta syksyllä 1999. Kasvatuskokeen alkaessa eläimet olivat keskimäärin 6,8 kuukauden ikäisiä ja painoivat 285 kg. Kokeen alkaessa sonnit ryhmiteltiin elopainon perusteella kuuteen koeryhmään, joista kaksi (kummassakin 5 eläintä) sijoitettiin lämpimään parsinavettaan. Kaksi koeryhmää (5 eläintä/ryhmä) siirrettiin eristämättömään pihattoon, jossa ne sijoitettiin kahteen ryhmäkarsinaan. Kaksi viiden eläimen ryhmää sijoitettiin metsätarhaan vierekkäisiin aitauksiin. Parsinavetassa parsien etuosa oli kiinteää betonilattiaa ja takaosa metalliritilää. Parsissa ei käytetty kuiviketta. Eristämätön pihatto oli kolmiseinäinen rakennus, jossa karsina-alue muodostui lantakäytävästä ja kuivikepohjasta. Karsinassa oli tilaa 6,4 m2 eläintä kohti. Karsinan etuosassa sijaitsevalla ruokintapöydällä oli syöntitilaa 80 cm eläintä kohti. Kuivikepohjan päälle syntyvää makuualuetta kuivitettiin silputulla oljella tarpeen mukaan. Kuivikepohja tyhjennettiin säännöllisesti, samoin kuin lantakäytävälle kertynyt lanta. Metsätarha-alue oli nuorta sekametsää, joka jaettiin väliaidalla puoliksi kahdelle ryhmälle. Eläintä kohden tilaa oli 0,1 ha. Tarhaan rakennettiin pulpettikattoinen, kolmiseinäinen suojarakennus, joka puolitettiin väliseinän avulla kahden koeryhmän käyttöön. Rakennuksen takaosaan muotoiltiin hiekasta vinokuivikepohja, jonka päälle syntyvä makuuala oli kooltaan 3,2 m2 eläintä kohti. Makuualustaa käytettiin kestokuivikepohjan tavoin niin, että tarpeen mukaan makuupohjalle lisättiin silputtua olkea. Suojarakennuksen edessä sijaitsevan betonipohjaisen ruokinta-alueen etuosassa sijaitsevalla ruokintapöydällä oli syöntitilaa 100 cm eläintä kohti. Sonneja ruokittiin vapaasti seosrehulla, jonka kuiva-ainemäärästä 50% koostui esikuivatusta nurmisäilörehusta ja 50% kuivana ...