Lieroyhteisöjen alueellinen vaihtelu maaperän ja pellon käytön mukaan

Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva lierojen esiintymisestä Suomen peltomaissa ja tunnistaa tärkeimmät lierojen runsauden vaihtelua aiheuttavat tekijät. Aineisto kerättiin Etelä-Suomesta Lappiin ulottuvalta alueelta, yhdeltätoista tutkimuspaikalta, 53:sta maaperäseurannan peltopistees...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Nuutinen, Visa, Terhivuo, Juhani, Ketoja, Elise, Nieminen, Mervi, Sirén, Taisto
Other Authors: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KTL Kasvintuotannon tutkimus / Maaperä ja kasvinravitsemus MAA / Maaperä luonnonvarana (MPL), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / PAL Palveluyksikkö / Tietohallinto TIE / Menetelmäpalvelut (MPA), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT
Format: Article in Journal/Newspaper
Language:Finnish
English
Published: MTT 2007
Subjects:
Ys
Ka
Online Access:http://jukuri.luke.fi/handle/10024/465388
id ftluke:oai:jukuri.luke.fi:10024/465388
record_format openpolar
institution Open Polar
collection Natural Resources Institute Finland: Jukuri
op_collection_id ftluke
language Finnish
English
topic Ys
Ka
biodiversiteetti
monimuotoisuus
lierot
maabiologia
agroekologia
biodiversity
earthworms
soil biology
agroecology
spellingShingle Ys
Ka
biodiversiteetti
monimuotoisuus
lierot
maabiologia
agroekologia
biodiversity
earthworms
soil biology
agroecology
Nuutinen, Visa
Terhivuo, Juhani
Ketoja, Elise
Nieminen, Mervi
Sirén, Taisto
Lieroyhteisöjen alueellinen vaihtelu maaperän ja pellon käytön mukaan
topic_facet Ys
Ka
biodiversiteetti
monimuotoisuus
lierot
maabiologia
agroekologia
biodiversity
earthworms
soil biology
agroecology
description Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva lierojen esiintymisestä Suomen peltomaissa ja tunnistaa tärkeimmät lierojen runsauden vaihtelua aiheuttavat tekijät. Aineisto kerättiin Etelä-Suomesta Lappiin ulottuvalta alueelta, yhdeltätoista tutkimuspaikalta, 53:sta maaperäseurannan peltopisteestä. Tulosten perusteella Suomen peltojen lierolajiston muodostaa yhdeksän lajia, joista neljä on karikekerroksen lajeja (onki-, metsä, rusko- ja punaliero), neljä pintamaan lajeja (pelto-, multa-, harmaa- ja viherliero) ja yksi syvälle kaivautuva laji (kasteliero). Yleisimmät lajit olivat pelto- kaste- ja onkiliero. Keskimäärin pellossa esiintyi kaksi lierolajia ja pellon pientareella neljä. Lierojen runsaus vaihteli kokonaan tyhjistä tutkimuspisteistä (3 kpl) pisteisiin, joissa lierojen tiheys vastasi lähes tuhatta yksilöä ja tuorepaino runsasta 300 grammaa neliömetrillä. Kun pellot jaettiin maalajin perusteella neljään luokkaan saveen, hiesuun, hienoon hietaan ja karkeaan maahan hiesut ja hienot hiedat erottuivat lierorunsaudellaan muista maalajeista. Yleisin pellonkäyttömuoto näytteenottohetkellä oli viljan viljely, säilörehunurmi tai laidun. Laitumilla lierojen kokonaistiheys oli selvästi muita pellonkäyttömuotoja korkeampi. Runsaat viljavuodet viljelykierrossa ja vastaavasti taajaan tehty maanmuokkaus alensivat lierojen kokonaismäärää hiesumailla, mutta nostivat hienoilla hietamailla. Kun maalajin, pellonkäytön ja viljavuosien määrän yhteys lierojen kokonaisrunsauteen otettiin huomioon, kokonaisrunsaudessa ei ollut enää merkittäviä eroja eri osissa maata sijaitsevien tutkimusasemien välillä. Tutkimuksen perusteella maaperän luontaiset ominaisuudet asettavat lierojen esiintymiselle puitteet, joissa viljely muovaa lieroyhteisön rakennetta. Tulosten avulla voidaan entistä paremmin ennakoida lieroyhteisön vastetta viljelytapojen muutoksiin erilaisissa olosuhteissa. Ensimmäinen sovelluskohde on ollut eri maalajeille määriteltyjen lierorunsauksien vertailuarvojen tarkentaminen maatalousneuvonnan käyttämässä viljelymaan laadun arvioinnissa. The aim of this study was to get a comprehensive picture of the distribution and abundance of earthworm species in the arable fields of Finland and to identify the key factors affecting the properties of earthworm communities. Earthworms were sampled in a field survey, which extended from the southern parts of the country to the Arctic Circle. Samples were taken during the autumns 2004 and 2005 using a network of soil monitoring sites established earlier at eleven research stations of MTT Agrifood Research Finland (53 fields in total). According to the results the earthworm fauna of Finnish arable fields consists of nine species: four epigeic species (Lumbricus rubellus, Dendrobaena octaedra, L. castaneus, Dendrodrilus rubidus), four endogeic species (Aporrectodea caliginosa, A. rosea, Octolasion tyrtaeum, Allolobophora chlorotica) and one anecic species (L. terrestris). The three most common species were A. caliginosa, L. terrestris and L. rubellus. On average two species were present in the field while on average four species were found at the field margin. The abundance of earthworms varied from entirely empty sites (three fields) to sites, where the density of earthworms was close to one thousand individuals m-2 and biomass more than 300 g m-2. When the soils, were divided into four textural classes (clays, silts, very fine sands and coarse textured soils), silts and very fine sands had clearly the highest earthworm total abundances. At the time of the sampling the three most common field uses were cereals, grass for silage and pasture. In pastures earthworm total abundance was much higher than under the other field uses. Frequent cereal years in the rotation, which corresponded with frequent tillage, had lowered the total abundance of earthworms in silt soils but increased it in very fine sands. When other sources of variation were taken into account, it was not possible to detect significant differences in earthworm total abundance between the stations situated in different parts of the country. The results show that the inherent variation of soil properties set the general limits where the cultivation modifies the properties of field earthworm communities. v ok MAA MPL Regional variation of field earthworm communities in relation to soil properties and land use
author2 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KTL Kasvintuotannon tutkimus / Maaperä ja kasvinravitsemus MAA / Maaperä luonnonvarana (MPL)
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / PAL Palveluyksikkö / Tietohallinto TIE / Menetelmäpalvelut (MPA)
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
MTT
format Article in Journal/Newspaper
author Nuutinen, Visa
Terhivuo, Juhani
Ketoja, Elise
Nieminen, Mervi
Sirén, Taisto
author_facet Nuutinen, Visa
Terhivuo, Juhani
Ketoja, Elise
Nieminen, Mervi
Sirén, Taisto
author_sort Nuutinen, Visa
title Lieroyhteisöjen alueellinen vaihtelu maaperän ja pellon käytön mukaan
title_short Lieroyhteisöjen alueellinen vaihtelu maaperän ja pellon käytön mukaan
title_full Lieroyhteisöjen alueellinen vaihtelu maaperän ja pellon käytön mukaan
title_fullStr Lieroyhteisöjen alueellinen vaihtelu maaperän ja pellon käytön mukaan
title_full_unstemmed Lieroyhteisöjen alueellinen vaihtelu maaperän ja pellon käytön mukaan
title_sort lieroyhteisöjen alueellinen vaihtelu maaperän ja pellon käytön mukaan
publisher MTT
publishDate 2007
url http://jukuri.luke.fi/handle/10024/465388
long_lat ENVELOPE(24.750,24.750,66.000,66.000)
geographic Arctic
Pelto
geographic_facet Arctic
Pelto
genre Arctic
genre_facet Arctic
op_relation Peltoluonnon ja viljelyn monimuotoisuus / Jukka Salonen, Marjo Keskitalo ja Marjo Segerstedt (toim.)
Maa- ja elintarviketalous
1458-5073
110
978-952-487-135-8
http://jukuri.luke.fi/handle/10024/465388
978-952-487-136-5
1458-5081
_version_ 1766350349908574208
spelling ftluke:oai:jukuri.luke.fi:10024/465388 2023-05-15T15:20:07+02:00 Lieroyhteisöjen alueellinen vaihtelu maaperän ja pellon käytön mukaan Nuutinen, Visa Terhivuo, Juhani Ketoja, Elise Nieminen, Mervi Sirén, Taisto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KTL Kasvintuotannon tutkimus / Maaperä ja kasvinravitsemus MAA / Maaperä luonnonvarana (MPL) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / PAL Palveluyksikkö / Tietohallinto TIE / Menetelmäpalvelut (MPA) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 2007 Sekä painettu että verkkojulkaisu p. 313-330 http://jukuri.luke.fi/handle/10024/465388 fin eng fin eng MTT fi Jokioinen Peltoluonnon ja viljelyn monimuotoisuus / Jukka Salonen, Marjo Keskitalo ja Marjo Segerstedt (toim.) Maa- ja elintarviketalous 1458-5073 110 978-952-487-135-8 http://jukuri.luke.fi/handle/10024/465388 978-952-487-136-5 1458-5081 Ys Ka biodiversiteetti monimuotoisuus lierot maabiologia agroekologia biodiversity earthworms soil biology agroecology a fi=B1 Kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä|sv=B1 Inlägg i en vetenskaplig tidskrift|en=B1 Non-refereed journal articles| 2. Muut tieteelliset artikkelit 2007 ftluke 2019-09-08T06:18:10Z Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva lierojen esiintymisestä Suomen peltomaissa ja tunnistaa tärkeimmät lierojen runsauden vaihtelua aiheuttavat tekijät. Aineisto kerättiin Etelä-Suomesta Lappiin ulottuvalta alueelta, yhdeltätoista tutkimuspaikalta, 53:sta maaperäseurannan peltopisteestä. Tulosten perusteella Suomen peltojen lierolajiston muodostaa yhdeksän lajia, joista neljä on karikekerroksen lajeja (onki-, metsä, rusko- ja punaliero), neljä pintamaan lajeja (pelto-, multa-, harmaa- ja viherliero) ja yksi syvälle kaivautuva laji (kasteliero). Yleisimmät lajit olivat pelto- kaste- ja onkiliero. Keskimäärin pellossa esiintyi kaksi lierolajia ja pellon pientareella neljä. Lierojen runsaus vaihteli kokonaan tyhjistä tutkimuspisteistä (3 kpl) pisteisiin, joissa lierojen tiheys vastasi lähes tuhatta yksilöä ja tuorepaino runsasta 300 grammaa neliömetrillä. Kun pellot jaettiin maalajin perusteella neljään luokkaan saveen, hiesuun, hienoon hietaan ja karkeaan maahan hiesut ja hienot hiedat erottuivat lierorunsaudellaan muista maalajeista. Yleisin pellonkäyttömuoto näytteenottohetkellä oli viljan viljely, säilörehunurmi tai laidun. Laitumilla lierojen kokonaistiheys oli selvästi muita pellonkäyttömuotoja korkeampi. Runsaat viljavuodet viljelykierrossa ja vastaavasti taajaan tehty maanmuokkaus alensivat lierojen kokonaismäärää hiesumailla, mutta nostivat hienoilla hietamailla. Kun maalajin, pellonkäytön ja viljavuosien määrän yhteys lierojen kokonaisrunsauteen otettiin huomioon, kokonaisrunsaudessa ei ollut enää merkittäviä eroja eri osissa maata sijaitsevien tutkimusasemien välillä. Tutkimuksen perusteella maaperän luontaiset ominaisuudet asettavat lierojen esiintymiselle puitteet, joissa viljely muovaa lieroyhteisön rakennetta. Tulosten avulla voidaan entistä paremmin ennakoida lieroyhteisön vastetta viljelytapojen muutoksiin erilaisissa olosuhteissa. Ensimmäinen sovelluskohde on ollut eri maalajeille määriteltyjen lierorunsauksien vertailuarvojen tarkentaminen maatalousneuvonnan käyttämässä viljelymaan laadun arvioinnissa. The aim of this study was to get a comprehensive picture of the distribution and abundance of earthworm species in the arable fields of Finland and to identify the key factors affecting the properties of earthworm communities. Earthworms were sampled in a field survey, which extended from the southern parts of the country to the Arctic Circle. Samples were taken during the autumns 2004 and 2005 using a network of soil monitoring sites established earlier at eleven research stations of MTT Agrifood Research Finland (53 fields in total). According to the results the earthworm fauna of Finnish arable fields consists of nine species: four epigeic species (Lumbricus rubellus, Dendrobaena octaedra, L. castaneus, Dendrodrilus rubidus), four endogeic species (Aporrectodea caliginosa, A. rosea, Octolasion tyrtaeum, Allolobophora chlorotica) and one anecic species (L. terrestris). The three most common species were A. caliginosa, L. terrestris and L. rubellus. On average two species were present in the field while on average four species were found at the field margin. The abundance of earthworms varied from entirely empty sites (three fields) to sites, where the density of earthworms was close to one thousand individuals m-2 and biomass more than 300 g m-2. When the soils, were divided into four textural classes (clays, silts, very fine sands and coarse textured soils), silts and very fine sands had clearly the highest earthworm total abundances. At the time of the sampling the three most common field uses were cereals, grass for silage and pasture. In pastures earthworm total abundance was much higher than under the other field uses. Frequent cereal years in the rotation, which corresponded with frequent tillage, had lowered the total abundance of earthworms in silt soils but increased it in very fine sands. When other sources of variation were taken into account, it was not possible to detect significant differences in earthworm total abundance between the stations situated in different parts of the country. The results show that the inherent variation of soil properties set the general limits where the cultivation modifies the properties of field earthworm communities. v ok MAA MPL Regional variation of field earthworm communities in relation to soil properties and land use Article in Journal/Newspaper Arctic Natural Resources Institute Finland: Jukuri Arctic Pelto ENVELOPE(24.750,24.750,66.000,66.000)