LUMOLAIDUN : Maisemalaiduntaminen luonnon monimuotoisuuden lisääjänä - tasapaino monimuotoisuuden ja tuottavuuden välillä

• Main Author: Huuskonen, Arto (toim.)
• Other Authors: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KEL Kotieläintuotannon tutkimus / Maidon ja naudanlihan tuotanto MNT / Naudanlihaketju (NAU), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT
• Format: Report
• Language: Finnish
• Published: MTT 2006
• Subjects: Ko; kotieläintuotanto; perinnebiotoopit; laiduntaminen; niitto; luonnonlaitumet; luonnon monimuotoisuus; diversiteetti; naudat; niityt; metsälaitumet; maisemanhoito; perinnemaisema; kasvillisuus; emolehmätuotanto; ravinnetase; uhanalaiset lajit; rehuarvo; vesiensuojelu; Calidris alpina; Limosa limosa; mustapyrstökuiri
• Online Access: http://jukuri.luke.fi/handle/10024/462826

Lumolaidun-tutkimushankkeen lähtökohtana oli kehittää niittyjen sekä metsä- ja rantalaitumien laiduntamisen ohjeistusta siten, että se on nykyistä paremmassa tasapainossa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja kotieläintuotannon välillä. Tutkimusosioissa selvitettiin kohdealueiden rehuntuotantokykyä, eläinten lisärehun tarvetta ja sen vaikutuksia laidunalueiden ravinnetaseeseen, laiduntamisen vaikutuksia alueiden kasvi- ja eläinlajistoon, linnustoon, maaperään sekä vesistöjen ravinnepitoisuuteen. Merenrantaniityillä sekä niitto että laidunnus ovat osoittautuneet toimiviksi hoitomuodoiksi. Parhaimmat tulokset saavutetaan, kun eri hoitomuotoja käytetään yhdessä. Jatkuva hoito on edellytys sekä lajiston monimuotoisuudelle että maiseman säilymiselle avoimena ja matalakasvuisena. Hoidon jatkuminen on olennaista myös uhanalaisten lajien kannalta. Pitkään jatkuva laidunnus ei yksistään takaa kasvillisuuden monipuolistumista, mikäli laidunnuspaine on liian alhainen. Eläintiheys tulee sovittaa vastaamaan laitumen rehuntuottokykyä. Osalla rantaniityistä melko alhaisetkin eläintiheydet, noin 0,5 eläintä/ha, näyttävät pitävän kasvillisuuden tavoitellun matalana kunnostusvaiheen jälkeen. Kullekin niittytyypille ja kullekin laitumelle olisi löydettävä sopiva hoitomuoto, hoidon intensiteetti tai sopiva laidunnuspaine, ottaen huomioon alueen kosteusolot, maaperä ja sääolosuhteet. Hoidetuilla rantaniityillä havaittiin olevan huomattava merkitys uhanalaisten lintulajien elinympäristönä. Seitsemän uhanalaista lajia esiintyi tutkituilla laitumilla. Tärkeimpiä ovat etelänsuosirri (Calidris alpina schinzii) ja mustapyrstökuiri (Limosa limosa), joiden pesimäkannat painottuvat Suomen näkökulmasta Perämeren rannikolle ja tutkimuksen kohteena oleville alueille. Molemmat lajit hyötyvät rantaniittyjen hoidosta. Tohmajärven niitty- ja metsälaidunkoe toteutettiin 1994 2005 selvittämään pysyvän koejärjestelyn avulla voitaisiinko perinteisen tyyppistä laidunnusta yhdistää kannattavasti luonnon hoitoon. Tohmajärven laidunkokeessa oli ...