Naudan lietelanta nurmen suojakasvin lannoitteena

• Main Authors: Joki-Tokola, Erkki, Salo, Tapio, Mattila, Pasi, Esala, Martti, Isolahti, Mika
• Other Authors: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / ATU Alueellinen yksikkö / Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema PPO, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / YTL Ympäristöntutkimus / Maaperä ja ympäristö MPY, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
• Format: Article in Journal/Newspaper
• Language: English; Finnish
• Published: MTT 2002
• Subjects: ys; nurmiviljely; lietelanta; suojaviljat; ohra; typpilannoitus; lakou-tuminen; ley farming; liquid manures; nurse crop; nitrogen fertilisation; lodging; Ruukki; Northern Finland
• Online Access: http://jukuri.luke.fi/handle/10024/453310

MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla Ruukissa selvitettiin vuosina 1998 2001 kahdessa kolmivuotisessa kenttäkokeessa, miten naudan lietelannan levitysaika vaikuttaa nurmen suojakasviksi kylvetyn ja kokoviljana korjatun ohran satoon. Koealueen maalaji oli erittäin runsasmultainen karkea hieta. Lietelanta levitettiin pellolle joko aikaisin tai myöhään syksyllä tai keväällä. Aikaisin syksyllä lietelanta levitettiin ennen syyskyntöä ja myöhään syksyllä kynnökselle ennen pysyvää lumipeitettä. Aikaisin keväällä lietelanta levitettiin puolestaan ennen kylvöä ja myöhään keväällä vasta kylvön jälkeen oraalle, kun ohra oli 2 3-lehtivaiheessa. Ohra tarvitsi typpeä 80 kg/ha, ja se annettiin joko pelkästään lietelannan liukoisena typpenä tai puoliksi lietelannan typpenä ja NPK-väkilannoitteena. Väkilannoite levitettiin aikaisin keväällä. Kokoviljasato korjattiin joko taikinatuleentumisvaiheessa tai täystuleentuneena. Perustetun nurmen kasvu mitattiin korjaamalla ensimmäisen nurmivuoden ensimmäinen sato. Ensimmäinen kenttäkoe aloitettiin syksyllä 1998 ja toinen syksyllä 1999. Lietelannan levitysaika ei vaikuttanut kokoviljasadon eikä nurmisadon määrään. Typpilannoitus lisäsi ensimmäisessä kokeessa kokoviljasatoa, mutta nurmisatoon se ei vaikuttanut kummassakaan kokeessa. Kasvustojen korjuu jo taikinatuleentuneina lisäsi molemmissa kokeissa kokoviljasadon, mutta vain jälkimmäisessä kokeessa myös nurmisadon määrää. Suojavilja hyödynsi ensimmäisessä kokeessa typpilannoituksesta keskimäärin 26 % ja jälkimmäisessä kokeessa keskimäärin 14 %. Lannan levitys keväällä, jaettu typpilannoitus ja suojaviljan korjuu jo taikinatuleentuneena näyttivät tehostavan typen hyödyntämistä. Ero typen hyväksikäytössä johtui siitä, että jälkimmäisessä kokeessa maan orgaanisesta aineksesta vapautui selvästi enemmän typpeä kuin ensimmäisessä kokeessa. Runsas typensaanti johti ohran voimakkaaseen lakoutumiseen, mikä vähensi sekä satoa että typpilannoituksen hyväksikäyttöä. The effect of the timing of cattle slurry application on the quantity and quality of the whole-crop yield of barley sown as a nurse crop was studied in two three-year field experiments, which were carried out on a fine sand soil with high organic matter content (26%) at MTT s North-Ostrobothnia Research Station in Ruukki, northern Finland, in the years 1998 2001. Slurry was spread either in the autumn or in the spring, and both spreading seasons had both an early and a late application time. The early autumn application was before ploughing. The late autumn application was after ploughing, just before permanent snow cover. The early spring application was just before sowing, and the late spring application was at 2 3 leaf stage. The estimated nitrogen (N) requirement of barley (N 80 kg/ha) was supplied either solely by the soluble nitrogen of slurry or by two equal sources: slurry and inorganic NPK-fertiliser. Inorganic fertiliser was always applied at the same time with the early spring application of slurry. Barley was harvested either at doughstage or full-ripened. Growth of the established ley was measured by harvesting the first yield of the first ley year. The first experiment was started in the autumn of 1998 and the later one in the autumn of 1999. The application time of slurry had no effect on the DM yield of barley or grass. In the first experiment the combined use of slurry and NPK-fertiliser increased the DM yield of whole-crop barley but it had no effect on grass yield in either of the two trials. In both of the experiments, the earlier harvesting time increased DM yield of whole-crop barley, and in the later trial also grass yield. Apparent N recovery was in the first trial 26% and in the second trial 14%. Slurry application in the spring, combined use of slurry and NPK-fertiliser, and harvesting the nurse crop already at the dough-stage tended to increase the apparent recovery of applied N. The lower apparent N recovery rate in the later trial was caused by a higher mineralisation rate of soil N. Increased N supply of barley enhanced lodging and, hence, decreased barley yield and the apparent recovery of applied N. v ok Myynti MTT tietopalveluyksikkö. Yksikön huom.: mkf Cattle slurry as a fertiliser for nurse crop