Lappiin soveltuvia bioenergiakasveja

• Main Author: Hannukkala, Antti
• Other Authors: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KTL Kasvintuotannon tutkimus / Kasvintuotanto KAS / Kasvinviljely (KAR)
• Format: Report
• Language: Finnish; English
• Published: MTT 2008
• Subjects: Ka; bioenergia; peltoenergia; nurmikasvit; yksivuotiset rehukasvit; bioenergy; energy plants; grasses; annual fodder pl; Rovaniemi; Rapa; Kittilä; Nurmi; Kova; Lapland
• Online Access: http://jukuri.luke.fi/handle/10024/442258

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Rovaniemen toimipisteessä tehtiin vuosina 2006 - 2007 Lapin TE-keskuksen myöntämän Euroopan Maatalouden Ohjaus- ja Tukirahaston (EMOTR) osarahoituksella kokeita Lappiin soveltuvien bioenergiakasvien viljelystä. Kokeet tehtiin Rovaniemellä ja Kittilässä osana Multimaaseutu -hanketta. MTT:n Rovaniemen aikaisempien kasvilajikokeiden tulosten perusteella vertailuihin valittiin monivuotisista kasveista timotei, nurminata, ruokonata, ruokohelpi, rehukattara, niittynurmikka ja puna-apila. Polttokäyttösoveltuvuutta selvitettiin nurminadalla, ruokonadalla, ruokohelvellä, sekä rehukattaralla. Yksivuotisista kasveista biokaasun tai -etanolin raaka-aineena tutkittiin italian raiheinää, westervoldin raiheinää, naattinaurista, rehurapsia, ohraa, kauraa, ruista ja ruisvirnaa sekä polttokäyttöön ohraa, kauraa ja hamppua. Kokeissa monivuotiset jo viljelyssä olevat nurmikasvilajit kuten timotei, nurmi- ja ruokonata sekä ruokohelpi osoittautuivat satoisimmiksi biokaasun raaka-aineina. Esimerkiksi timoteinurmen sato kivennäismaalla oli biokaasun raaka-aineeksi kasvatettuna 11720 kgka/ha. Yksivuotisten kasvien satoja laski vuoden 2006 kova kuivuus. Uusista kasveista hamppu osoittautui lupaavimmaksi polttoon tarkoitettuna - olkineen korjatun ohran ja kauran veroiseksi. Lisäksi laji kestää suhteellisen hyvin lumikuormaa selviten pystyssä talven yli, mikä mahdollistaa kevätkorjuun. Säätekijöiden riskit tulivat esille. Esimerkiksi rehukattara ei talvehtinut lainkaan ja keväthalla tuhosi hamppukasvustot vuonna 2007 Kittilässä. Peltobioenergiakasvien lajivalikoimassa on huomioitava lajien viihtyvyys eri viljelyvyöhykkeillä ja maalajeilla. Energiavaihtoehdoista biokaasun tuottaminen näyttää helpoimmalta ja parhaiten soveltuvalta lappilaiseen nurmikasvien dominoimaan pellonkäyttöön. Bioenergian tuottaminen voisikin täydentää lappilaisten maatilojen pellonkäyttöä. Lähtökohtana tulisi olla se, että energiantuotanto ei kilpaile elintarvikkeiden kanssa, vaan molemmat tuotantomuodot täydentävät toisiaan. During 2006 - 2007 there were trials carried out by Agrifood Research Finland Plant Production Rovaniemi on the suitablility of bioenergy plants in the open field cultivation in Lapland. The trials were a part of Multimaaseutu -project which was funded by European Agricultural Guidance and Guarantee Fund. Trials were carried out in Rovaniemi and Kittilä. According to previous results several perennial and annual species were chosen for comparisons. Timothy (Phleum pratense), meadow fescue (Festuca pratensis), tall fescue (Festuca arundinacea), reed canary grass (Phalaris arundinacea), brome grass (Bromus inermis), meadow grass (Poa pratensis) and red clover (Trifolium pratense) were chosen among the perennial grasses and legumes. The suitability of all the plant species were tested for biogas production, as well as for burning purposes except red clover. Italian ryegrass (Lolium multiflorum ssp multilorum), westervoldian ryegrass (Lolium multiflorum ssp westervoldicum), turnip (Brassica rapa ssp rapa), barley (Hordeum vulgare), oats (Avena sativa), rye (Secale cereale), hairy vetch (Vicia villosa) were chosen for biogas or ethanol production and oats, barley and hemp (Cannabis sativa) for burning among the annual crops. The old cultivars already in cultivation, such as timothy, meadow fescue, tall fescue and reed canary grass, gave the highest yields both in the biogas and in the burning field trials. For instance 11720 kg/ha as dry matter yield was obtained in timothy ley cultivation in mineral soil in Rovaniemi. The severe drought during 2006 decreased the yields of annual crops. The most promising among the introduced new plants was hemp for burning purposes. It was as good as barley and oats harvested with straw. It also endured the winter conditions avoiding lodging under the snow, which enables spring harvesting. The importance of climatic conditions was shown. The brome grass did not overwinter, so no yieds were obtained. The spring frost destroyed the hemp stands in Kittilä 2007. When choosing the plant the suitability of species to local climatic conditions and soil types must be considered. The production of biogas with field crops seemed to be the most promising option. Therefore it is easily incorporared into Lapland where the crop management system is grassland dominated. Thus the bioenergy production could supplement the use of arable land in the farms in Lapland. It is essential that energy and food production should not compete with each other, but rather supplement each other. v ok Suitable bioenergy plants in Finnish Lapland