Siniketun (Alopex lagopus) kasvatus halliolosuhteissa : tuotanto, teknologia ja hyvinvointivaikutukset

• Main Authors: Korhonen, Hannu, Kivinen, Tapani, Rekilä, Teppo
• Other Authors: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KEL Kotieläintuotannon tutkimus / Turkistalous TTA / Turkistalous (TUR), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KEL Kotieläintuotannon tutkimus / Maidon ja naudanlihan tuotanto MNT / Kotieläinteknologia (KET)
• Format: Report
• Language: Finnish
• Published: fi 2006
• Subjects: Ko; sinikettu; Brutto; Alopex lagopus
• Online Access: http://jukuri.luke.fi/handle/10024/441768

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää perinteisen varjotalon ja hallin eroja ja yhteneväisyyksiä kasvatusympäristönä. Vertailututkimus varjotalon ja hallin välillä suoritettiin MTT:n turkistuotannon tutkimusasemalla Kannuksessa. Alueelle oli rakennettu tutkimuskäyttöön 1200 brutto-m2 suuruinen hallirakennus, johon sijoitettiin 464 häkkipaikkaa. Suunnittelussa rakennukseen etsittiin uusia, aikaisemmin kokeilemattomia ratkaisuja lannanpoiston, ilmanvaihdon sekä luonnonvalon saannin suhteen. Myös häkkirakenteissa ja vedenjakelussa tehtiin uusia innovaatioita. Koejärjestelyssä vanhoista kettuvarjotaloista yksi otettiin vertailukäyttöön. Varjotalon ja hallin välimatka toisistaan oli noin 100 m. Kumpikin rakennus oli täynnä kettuja. Varsinainen tutkimusryhmä sisälsi siitoskaudella 50 ja kasvatuskaudella 100 sinikettua molemmissa rakennuksissa. Kumpiakin ryhmiä ruokittiin samoilla rehuilla ja molemmissa rakennuksissa tehtiin samat fysikaaliset havainnot. Varjotalosta ja hallista mitattiin lämpötila ja suhteellinen kosteus, pölyisyys, valoisuus, ja ammoniakki. Ilman laatu arvioitiin aistinvaraisesti. Ilman liike eli tuulen nopeus mitattiin sisä- ja ulkotilasta. Ulkoilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta varten oli verrokkimittari läheisen huoltorakennuksen varjonpuoleisella seinällä. Lämpötila ja kosteusmittaukset kestivät kaksi vuotta ja vetoon ja valoisuuteen liittyvät mittaukset yhden vuoden. Eläimistä mitattiin keskeisimmät tuotantoon ja hyvinvointiin liittyvät parametrit kuten kasvu, rehunkulutus, lisääntyminen, nahkaominaisuudet, käyttäytyminen, stressi ja terveydentila. Lämpötila varjotalossa on käytännössä sama kuin ulkona yleensä. Kesän kuumina päivinä varjotalo on hieman viileämpi. Halli on talvella aavistuksen lämpimämpi kuin varjotalo tai ulkotila ja kesällä vain hieman viileämpi kuin ulkotila. Lämpötilaerot varjotalon ja hallin välillä ovat vain muutamia asteita ääritilanteissa. Suhteellinen kosteus käyttäytyy varjotalossa ja hallissa samalla tavalla kuin ulkona. Ilman liike on varjotalossa ...