Pellonvuokraus ja vuokrahintoihin vaikuttavat tekijät kirjanpitotiloilla
Artikkeli perustuu mmyo Sami Iltasen liiketaloustieteen alalta esittämään pro gradu opinnäytetyöhön, jonka ovat ohjanneet professori Matti Ylätalo ja MMT Matti Ryhänen Helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksessa sekä MMT Kyösti Pietola Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa. Tilakoon suu...
| Main Author: | |
|---|---|
| Other Authors: | , , |
| Format: | Other/Unknown Material |
| Language: | Finnish English |
| Published: |
Maatalouden talooudellinen tutkimuslaitos
1999
|
| Subjects: | |
| Online Access: | http://jukuri.luke.fi/handle/10024/440457 |
| Summary: | Artikkeli perustuu mmyo Sami Iltasen liiketaloustieteen alalta esittämään pro gradu opinnäytetyöhön, jonka ovat ohjanneet professori Matti Ylätalo ja MMT Matti Ryhänen Helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksessa sekä MMT Kyösti Pietola Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa. Tilakoon suurentaminen on keskeinen sopeutumisstrategia suomalaisessa maataloudessa. Peltoalaa lisätään pääasiassa vuokraamalla naapureilta. Kaikista aktiivitiloista yli puolella on vuokrapeltoa, ja koko peltoalasta noin neljännes on vuokrattua. Pellonvuokraus on yleisintä suurimmilla tiloilla. Vuokrapellon osuuteen vaikuttaa enemmän tilakoko kuin tuotantosuunta. Suurimmat tilat maksavat myös korkeimmat hehtaarivuokrat. Tiedot käyvät ilmi MTTL:ssa laaditusta selvityksestä, jossa mmyo Sami Iltanen selvitti EU-jäsenyyden myötä tapahtuneen tuottajahintojen laskun ja suorien hehtaaritukien kasvun vaikutusta pellon vuokriin. Tutkimus perustuu MTTL:n kirjanpitotilojen tuloksiin vuosina 1993-1996. Pellonvuokrat nousivat reaalisesti 1980-luvulla noin 2 % vuodessa ja olivat korkeimmillaan poikkeuksellisen hyvinä vuosina 1989-1991.Tämän jälkeen pellon vuokrahinnat kääntyivät laskuun, mutta ei läheskään yhtä paljon kuin pellosta maksetut kauppahinnat laskivat. 1990-luvun alkupuolella pellonvuokrat ovat laskeneet reaalisesti noin 3 % vuodessa. Peltohehtaarin vuokra ennen EU-jäsenyyttä oli keskimäärin runsaat 1000 mk ja vuonna 1996 noin 930 mk. EU-jäsenyys alensi pellon vuokraa enemmän sika- ja viljatiloilla kuin maitotiloilla. Tuotantosuuntien väliset erot pellon vuokrissa kaventuivat tutkimusjakson aikana. Vuokra-ala tilaa kohti ja sen osuus tilan peltoalasta kasvoivat selvästi nopeimmin sikatiloilla. Sikatilojen pellonvuokraushalukkuus liittyy investointitukien edellyttämiin rehuomavaraisuusvaatimuksiin. Sikatilojen laajennusinvestoinnit käynnistyivät ensimmäisinä EU-vuosina, vaikka tuet maksettiinkin takautuvasti. Investoineet sikatilat olivat maksaneet vuonna 1996 noin 250 mk/ha keskimääräistä korkeampia vuokrahintoja. Suorien tukien ... |
|---|