Luonnonkasvien siemensadot Pohjois-Suomessa

• Main Authors: Nissinen, Oiva, Heinonen, Alpo
• Other Authors: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / ATU Alueellinen yksikkö / Lapin tutkimusasema LAP, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT
• Format: Report
• Language: Finnish; English
• Published: MTT 2001
• Subjects: Pu; Ka; Pohjois-Suomi; luonnonkasvit; siementuotanto; sadonkorjuu; itävyys; wildflowers; seed production; flowering; harvesting; germinability; ornamental character; Rovaniemi; Northern Finland; Lapland
• Online Access: http://jukuri.luke.fi/handle/10024/440280

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Lapin tutkimusasemalla Rovaniemellä (66°35`N) vertailtiin vuosina 1996-1999 luonnonkasvien viljelyominaisuuksia sekä siemensadon määrää ja laatua. Tavoitteena oli selvittää kaupallisen siemenviljelyn mahdollisuuksia pohjoisissa olosuhteissa esiintyvillä ja menestyvillä luonnonkasveilla. Siementuotantokokeissa oli mukana 16 kasvilajia. Tutkimuksessa havainnoitiin kasvien talvenkestävyyttä, kasvustojen kehitystä ja koristearvoa, kukintaa, siementen kypsymistä, siemensadon määrää sekä siementen painoa ja itävyyttä. Vuosina 1997-1999 eniten talvituhoja oli mäkitervakolla. Vähiten talvehtimisvaurioista kärsivät puolestaan keltamatara, kissankello, kultapiisku, ojakärsämö, päivänkakkara, rantatädyke ja rantaukonnauris. Kattamattomilta koeruuduilta saadut siemensadot olivat keskimääräin 1,9-67,6 g/m2 ja 13 400-364 400 kpl/m2. Mustalla muovilla katetuilla koeruuduilla sadot olivat 1,8-93,7 g/m2 ja 10 700-798 900 kpl/m2. Ilman katetta painoltaan suurimmat sadot tuottivat niittyleinikki 67,6, ahosuolaheinä 64,5 ja kultapiisku 59,6 g/m2. Eniten siemeniä neliömetrillä oli mäkitervakolla 364 400, kissankellolla 294 100 ja ahosuolaheinällä 227 600 kpl. Muovikatteesta hyötyivät eniten mäkitervakko ja rantatädyke. Toisaalta muovikate alensi huomattavasti ketoneilikan ja jonkin verran myös niittyleinikin siemensatoa. Muovikate ei vaikuttanut selkeästi kasvien siemenkokoon ja -painoon. Parhaat itävyydet olivat rantaukonnauriin 91, kissankäpälän 72, niittyleinikin 70, mäkitervakon 68, ruusuruohon 56 ja kissankellon 55 % sadoissa. Heikoimmin itivät ahosuolaheinä 18, pohjanruusujuuri 20 ja keltamatara 22 %. The cultivation characteristics of different wildflowers were studied at the Lapland Research Station of MTT Agrifood Research Finland in Rovaniemi (66°35`N) in 1996-1999. Sixteen different species were planted in the experimental fields, and their winter hardiness, ornamental character, covering, flowering, seed yield and germinability were observed. The greatest winter ...