Syntypaikkalajitellun sekajätteen koostumuksen sekä palamisteknisten ominaisuuksien selvitys Etelä-Karjalan alueella

• Main Author: Teirasvuo, Nina
• Other Authors: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Teknillinen tiedekunta, Ympäristötekniikka / Lappeenranta University of Technology, Faculty of Technology, Environmental Technology
• Format: Master Thesis
• Language: Finnish
• Published: 2011
• Subjects: lajittelututkimus; jätekoostumus; syntypaikkalajiteltu sekajäte; palamistekniset ominaisuudet; tuhkapitoisuus; kosteuspitoisuus; tehollinen lämpöarvo saapumistilassa; waste sampling; waste composition; source separated municipal solid waste; combustion properties; ash content; net caloric value as received; moisture content; karelia*
• Online Access: http://lutpub.lut.fi/handle/10024/69663

Etelä-Karjalan alueen lajittelututkimuksen tavoitteena oli selvittää alueella syntyvän syntypaikkalajitellun sekajätteen koostumus sekä jätteen palamistekniset ominaisuudet. Palamisteknisinä ominaisuuksina selvitettiin jätteen kosteuspitoisuus, tuhkapitoisuus sekä tehollinen lämpöarvo saapumistilassa. Lisäksi pyrittiin löytämään ratkaisuja kaatopaikkakuormituksen pienentämiselle. Saatuja tuloksia verrattiin aiemmin Suomessa tehtyihin jätekoostumustutkimuksiin ja palamisteknisten ominaisuuksien selvityksiin. Lajittelututkimuksen tulosten perusteella erilliskeräys tarvitsee tehostamista. Biohajoavaa jätettä alueelta kerätyistä otoksista oli 51 m-%, josta biojätettä oli noin 24 m-%. Lisäksi jätteestä kierrätykseen kelpaavia jakeita oli 21 m-%. Palamisteknisten ominaisuuksien määrityksessä tulokset olivat kuivajätteen osalta seuraavat: kosteuspitoisuus 29 %, tehollinen lämpöarvo saapumistilassa 15 MJ/kg ja tuhkapitoisuus kuiva-aineesta 16 %. Tutkimuksesta saadut tulokset ovat linjassa referenssitutkimusten tulosten kanssa. Kaatopaikkakuormituksen vähentämisessä keskeisiä toimenpiteitä ovat tiedotus ja neuvonta. Lisäksi erilliskeräyspisteiden sijoittelulla ja määrän lisäämisellä voidaan saada vähennettyä kierrätyskelpoisen jätteen loppusijoitusta kaatopaikalle. Kierrätyskelvottomien jakeiden poltolla saadaan myös pienennettyä kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrää. Syntypaikkalajitellun sekajätteen seassa oli runsaasti polttokelpoista materiaalia. Massapolttoon kelpaavaa jätteestä oli 92 m-% ja energiajätteeseen kelpaavaa 47 m-%. Näistä 13 m-% oli kierrätykseen kelpaavaa jaetta, joka tulisi ohjata kierrätykseen. The aim of this study was to determine the composition and the combustion properties of the source separated municipal solid waste in the South Karelia region. The moisture content, the ash content and the net caloric value as received were defined as the com-bustion properties. The purpose was also to find solutions to decrease landfilling. The results were compared to other waste composition and combustion property studies in Finland. The result of the waste sampling study was that the separate collection of waste needs improvement. 51 wt% of waste was biodegradable of which 24 wt% was biowaste. In addition, 21 wt% of landfill waste consisted of recyclable waste. The combustion prop-erties of the source separated municipal solid waste were as follows: the moisture con-tent was 29 %, the net caloric value as received was 15 MJ/kg and the ash content of dry matter was 16 %. The results of the study were in line with those of previous studies. Providing information and guidance are key procedures in decreasing landfilling. With these procedures it is possible to reduce the amount of biodegradable and recyclable waste in source separated municipal solid waste. In addition, it is possible to decrease the amount of recyclable waste by placing recycling points strategically and increasing their number. Landfilling can also be reduced with the incineration of non-recyclable waste. There were a lot of combustible materials in the municipal solid waste. 92 wt% of the waste was suitable for mass-fired incineration and 47 wt% was qualified as ener-gy waste. From these 13 wt% was recyclable waste, which should be directed to recycling.