| Summary: | Tässä työssä tutkittiin ympäristöliiketoimintaa ja sen kartoittamista. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda menetelmä alueellisen ympäristöliiketoiminnan seurantaan. Työ koostui kahdesta suuremmasta kokonaisuudesta: teoriaosasta ja laskentaosasta. Teoriaosassa luotiin työssä käytettävä ympäristöliiketoiminnan määritelmä ja tutkittiin ympäristöliiketoiminnan rajaukseen liittyviä näkökohtia. Ympäristöliiketoiminta määriteltiin liiketoiminnaksi, joka pyrkii välttämään tai pienentämään ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Määritelmään laskettiin mukaan myös ympäristöresursseja säästävä toiminta, kuten kierrätys ja uusiokäyttö. Menetelmä luotiin Euroopan Unionin ympäristötilinpidon käsikirjan pohjalta. Menetelmä perustuu liiketoiminnan jakamiseen toimialaluokille ja näiden luokkien ympäristöliiketoiminnan laskemiseen kertoimien avulla. Kertoimet määritettiin Tilastokeskuksen ympäristöliiketoiminnan tilaston ja yritystoimitilaston avulla. Työssä kehitettiin laskentamenetelmä myös kertoimien muuttamiseen niin, että ne antaisivat edelleen saman lopputuloksen valtakunnallisella tasolla, mutta toimisivat tarkemmin alueellisesti. Työssä luodulla menetelmällä kartoitettiin ympäristöliiketoiminnan tila Etelä-Karjalassa. Kartoitukseen käytettiin tietolähteinä Tilastokeskusta, Etelä-Karjalan toimipaikkarekisteriä, Asiakastieto.fi-palvelua ja yrityksille lähetettyjä kyselylomakkeita. Työn tietojenkäsittely ja laskenta hoidettiin itse tehdyllä ohjelmalla. Ympäristöliiketoiminnan osuudeksi saatiin Etelä-Karjalan alueella noin 12 ± 1 %, mikä on valtakunnallista tasoa noin kolme prosenttiyksikköä suurempi. Tulos vastaa noin 2950 – 3490 henkilötyövuotta ja 770 – 910 milj. euron liikevaihtoa vuoden 2016 ennusteesta. Kyselytutkimuksen vaikutus lopputuloksiin havaittiin hyvin pieneksi. Valituilla kertoimilla havaittiin olevan huomattavasti suurempi merkitys. Tulosten virhelähteet tunnistettiin, mutta tarkkaa luottamusväliä ei voitu selvittää laskennan ehdollisuuden takia. Tämä työ sai rahoitusta Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvostolta osana suurempaa Smart Energy Transition-projektia (293405). This paper examined the environmental business and monitoring of it. The aim of the study was to create a method for monitoring the regional environmental business. The study consisted of two larger entities: the theoretical part and the computation section. In the theoretical part, a definition of environmental business was created and different scopes for the environmental business were studied. Environmental business was defined as a business activity that seeks to avoid or reduce adverse impacts on the environment. Environmental resources-saving activities, such as recycling and re-using, were also included in the definition. The method was created on the basis of the European Union Environmental goods and services sector accounts handbook. The method is based on division of business into business categories and the calculation of the environmental business of these categories with different factors. The factors were calculated from Statistics Finland's environmental business statistics and regional business statistics. Calculation method were also developed for changing the factors so that they would continue to produce the same end result at the national level but would work more accurately at the regional level. The method developed by the study was used to map the state of environmental business in South Karelia. Data sources were used for the survey as Statistics Finland, office registry of South Karelia, Asiakastieto.fi service and questionnaires sent to companies. The data processing and calculation of the work was done with self-made program. The share of the environmental business in the South Karelia region was about 12 ± 1%, which is about 3 percentage points higher than the national level. The result corresponds to employment of about 2950 – 3490 person-years and turnover of about 770 to 910 million euro from the 2016 forecast. The impact of the survey on the result was found to be very small. The selected factors were found to have a much greater significance. The error sources of the results were identified, but the exact confidence interval could not be determined due to the conditionality of the calculation. This work has been supported by the Strategic Research Council at the Academy of Finland, Smart Energy Transition project (293405).
|
|---|