| Summary: | Tässä tutkielmassa käsitellään taustamusiikin valinnan suunnitteluun sekä siihen käytettävien resurssien yhteyttä ei-musiikillisten tapahtumien kontekstissa. Tutkimuksen viitekehys sekä terminologia käsittelevät musiikin roolia tapahtumien suunnittelussa luoden yhteyksiä taustamusiikin ja tapahtumien tutkimuskirjallisuuden välillä. Tapaustutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin Arktisen Upeeta XXI -elokuvafestivaaleilla Jyväskylässä 2.-3. marraskuuta 2020. Pääasiallisena metodina tutkimuksessa käytettiin etnografista menetelmää eli osallistujien observointia. Tällä metodilla pyrin keräämään dataa taustamusiikin ja äänien merkityksestä sekä roolista tapahtumakokemuksessa sekä tapahtuman ambienssissa. Osallistujaobservoinnin ohella suoritin haastatteluja tapahtuman osallistujien, tapahtumatuottajan sekä muiden järjestäjien kanssa. Tutkielman johtopäätökset keskittyvät siihen, kuinka tietyt ilmiöt teoreettisessa viitekehyksessä olivat näkyvillä case-esimerkissä. Tulen johtopäätökseen, että taustamusiikin suunnittelu oli osa tapahtuman yleisen ambienssin suunnittelua ja sitä tärkeämpi oli itse ohjelman suunnittelu sekä yleisön fokuksen ohjaamisen suunnittelu. Tutkimus oli ainutlaatuinen johtuen sen tekoajankohdasta; koronavirus-pandemian sosiaalisesti rajoitetun vaiheen aikana. Sen takia keskittyminen esimerkiksi sen aiheuttamiin vaikutuksiin tapahtuman kulussa on potentiaalinen aihe jatkotutkimukselle, jota tässä tutkimuksessa sivutaan, mutta sitä ei käsitellä varsinaisena tutkimusnäkökulmana. This master’s thesis dives into the connection between music planning and music resources in events that do not primarily focus on music. The theoretical framework and terminology handle music’s role in event design while making connections between background music literature and event studies. The empirical case study was conducted at Arktisen Upeeta XXI film festival in Jyväskylä, Finland on November 2nd-3rd, 2020. The primary method was ethnographic research and participant observation, through which I pursued to gather data on the various effects of music and sound in the participant experience and event ambience. Alongside the participant observation, I interviewed two participants, the event producer and the technicians as complementary information. The main conclusions focus on the connection of the existing guidelines and theories, and how they were present in a real-life example. To conclude, the planning of the background music appeared to be a part of ambience design in general, whereas the planning and timing of the program as well as the audience’s focus were more important in the production of Arktisen Upeeta XXI than the planning of the background music. Compared to these matters the music design was complementary but essential. A unique aspect in this case study is the time when it was conducted; during a restricted time in the COVID-19 pandemic, thus providing some information that will probably not be available in the future. Further research on the effects of the event restrictions during the COVID-19 pandemic is warranted.
|
|---|