”Sypstantiivit olit paljon värrempiä ko net piti pöijata kaasyksissä” : svenska inslag i uttalet av meänkieli i ett radioprogram

• Main Author: Kouvo, Eetu
• Format: Bachelor Thesis
• Language: Swedish
• Published: 2019
• Subjects: lainasanat; fonetiikka; meänkieli; ääntäminen
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201905082474

Tässä tutkimuksessa tarkastelen sitä, mitä ruotsin äännepiirteitä esiintyy meänkielisessä radio-ohjelmassa ”Meänkielen kursi: opi kirjoittamhaan ja lukheen meänkieltä”. Analysoimani piirteet ovat aspiraatio, supradentaalit sekä /o/:n ja /u/:n ääntäminen. Yllämainittu ohjelma on meänkielentaitoisille suunnattu opetusohjelma, jonka tarkoituksena on opettaa meänkielen kirjoitus- ja kielioppisääntöjä. Ohjelma on tehty vuonna 1996, samana vuonna jona ensimmäinen meänkielen kielioppi ilmestyi. Valitsin ohjelman sillä perusteella, että kaikki ohjelman henkilöt puhuvat meänkieltä ensimmäisenä kielenä sekä siksi, että siinä on paljon tutkimukseni kannalta relevantteja sanoja; esimerkiksi osa kielioppitermeistä on ääntämyksen perusteella lainattu ruotsista. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että aspiraatiota esiintyy ohjelmassa pääosin ruotsin lainasanoissa, kuten kaspöö (virveli) ja phiili (nuoli), ja että ilmiön esiintyvyydessä on suurta intra- ja interindividuaalista vaihtelua. Supradentaaleissa on sekä suomen- että ruotsinruotsin piirteitä. Esimerkiksi konsonanttiyhtymä /rt/ äännetään sekä ilman supradentaalia kuten suomenruotsissa että supradentaalina. /rs/-yhtymää vastaa sen itsensä lisäksi sekä etisempi että takaisempi frikatiivi kuten suomenruotsissa. Vokaalin /u/ ääntäminen vastaa aiempien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan vanhojen ruotsalaislainojen vokaalit on sopeutettu suomen äännejärjestelmään, mitä uudempien lainojen vokaalit eivät ole. Vanhoissa ruotsalaislainoissa, kuten tuuki, sitä vastaa suomen ja meänkielen /u/, kun taas uusissa, kuten syypperlatiivi (superlatiivi) ja pyssi (bussi) enimmäkseen /y/, joka on lähinnä (ruotsin)ruotsin pitkää /u/:ta. Keskivokaalina ääntyvä ruotsin lyhyt /u/ on mahdollinen sekä /y/:n että /u/:n allofonina. Vokaali on meänkielellä vukaali, joka on yksi ohjelmassa useimmin esiintyvistä kielioppitermeistä ja siten hyvä esimerkki /o/:n ääntämisestä.