Kieli-ideologiat arjessa. Neksusanalyysi monikielisen inarinsaamenpuhujan kielielämäkerrasta

• Main Author: Pietikäinen, Sari
• Format: Article in Journal/Newspaper
• Language: Finnish
• Published: Kotikielen Seura 2012
• Subjects: kieli-ideologiat; kielielämäkerrat; language ideologies; language biographies; Inari Sámi; Diskurssintutkimus; neksusanalyysi; inarinsaame; Inari; Sámi
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201808013692

Kieli-ideologiat ovat kieltä, sen käyttämistä ja käyttäjiä koskevia diskursiivisia määritelmiä ja kuvauksia. Vaikka kieli-ideologiat ovat juurtuneet historiallisiin käyttöyhteyksiin, ne ovat kuitenkin aina lokaalisesti tuotettuja ja yksilöllisesti koettuja. Ne siis rakentuvat sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Tarkastelen tässä artikkelissa saamen kieliin ja monikielisyyteen liittyviä kieli-ideologioita yhden monikielisen inarinsaamenpuhujan kertomana ja kokemana. Artikkelin tavoitteena on myös esitellä yhtä diskurssintutkimuksen uusinta teoreettis-metodista viitekehystä, neksusanalyysiä (Scollon & Wong Scollon 2004), ja sen soveltamista kieli-ideologioiden tarkastelussa. Inarinsaamenpuhujan kielielämäkerta on tarina kielikäytänteiden muutoksesta, johon kieli-ideologiset prosessit osallistuvat. Näihin prosesseihin kytkeytyvät diskurssit ja niiden muodostamat rihmastot rakentavat ja uudelleen määrittelevät inarinsaamen arvoa ja funktionaalisuutta, jotka vaihtelevat stigmasta revitalisaation kohteeksi ja turismin resurssiksi. Kielielämäkerrassa inarinsaame liittyy lapsuuden kontekstissa erityisesti oman paikallisen yhteisön jäsenyyteen, kun taas koulukontekstissa ja myöhemmin kielen revitalisaatiokontekstissa puntaroitavana on suhde suomeen ja suomenkielisiin. Turismin kontekstissa inarinsaame tuotteistuu ja muuntuu osaksi matkailutuotetta. Inarinsaame on muutoksia läpikäynyt resurssi, yhtä aikaa uusi ja vanha, oma ja toisten säätelemä. Samalla puhujan asema inarinsaamen käyttäjänä vaihtelee kielenosaajasta ja säilyttäjästä sen oppijaksi ja tuotteistajaksi, ja näissä prosesseissa puhuja tekee itse kieli-ideologista työtä navigoidessaan erilaisten vaihtoehtojen tai niiden puuttumisen välillä. Neksusanalyysi vaikuttaa soveltuvan hyvin kielenkäyttäjän kokemusten ja laajempien kieli-ideologisten prosessien tarkasteluun. Monia teoreettisia ja metodisia viitekehyksiä yhdistävänä neksusanalyysi tuo tekstivetoiseen diskurssintutkimuksen perinteeseen sieltä aiemmin pitkälti puuttuneen etnografisen otteen sekä ...