Arktinen harppaus : Kiinan turvallisuusstrategia ja arktisen alueen geopolitiikka

• Main Authors: Kopra, Sanna, Puranen, Matti, Tiuraniemi, Ville
• Other Authors: fi=Maanpuolustuskorkeakoulu|sv=Försvarshögskolan|en=National Defence University|, fi=Sotataidon laitos|sv=Institutionen för krigskonst|en=Department of Warfare|
• Format: Other/Unknown Material
• Language: Finnish
• Published: fi=Maanpuolustuskorkeakoulu|sv=Försvarshögskolan|en=National Defence University| 2023
• Subjects: Jäämeri; Kiinan arktinen strategia; Kiinan ulkopolitiikka; sotilasstrategia; turvallisuuspolitiikka; geopolitiikka; arktinen alue; kansainvälinen yhteistyö; kansainväliset suhteet; kansainvälinen politiikka; suurvaltapolitiikka; suurvallat; ulkopolitiikka; Laki; Antarktis*; Arktinen alue; Arktis; Arktis*
• Online Access: https://www.doria.fi/handle/10024/186823

Tämä raportti tarjoaa Suomen pitkän aikavälin turvallisuuspolitiikkaa palvelevan politiikka-analyysin Kiinan arktisista intresseistä ja läsnäolosta turvallisuusstrategian näkökulmasta. Vaikka Kiina sijaitsee kaukana Arktiksesta, on se 2010- luvun alusta lähtien osallistunut aktiivisesti alueen talouteen ja hallintoon. Kiinan tarkkailija-asema Arktisessa neuvostossa hyväksyttiin vuonna 2013, ja tammikuussa 2018 se julkaisi ensimmäisen arktisen politiikkadokumenttinsa. Paperissa Kiina kuvasi olevansa “lähellä arktista oleva valtio” (近北极 国家, jinbeiji guojia), jolla on legitiimi oikeus osallistua arktiseen talouteen ja politiikkaan. Siinä missä vielä 2010-luvun alussa Kiinan kasvavan arktisen kiinnostuksen nähtiin tarjoavan monenlaisia taloudellisia mahdollisuuksia Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, on viime vuosina yhä kiivaammin spekuloitu Kiinan arktisen läsnäolon turvallisuusulottuvuuksista. Vaikka arktinen alue ei edelleenkään kuulu Kiinan ydinintresseihin, on Arktis noussut viime vuosikymmenen aikana Kiinan viralliseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun osana sen “kokonaisvaltaisen kansallisen turvallisuuden” (总体国家安全观, zongti guojia anquanguan) ja uusien turvallisuusympäristöjen käsitteistöä. Vuonna 2014 Kiinan merellisen hallinnon johtaja Liu Cigui totesi, että maan Antarktisen tutkimusaseman perustamisesta vuonna 1984 alkaneet pyrkimykset olivat siirtymässä uuteen historialliseen vaiheeseen, jonka myötä Kiina rakentaa itsestään “polaarista suurvaltaa” (极地强国, jidi qiangguo). Vuonna 2015 Kiinassa hyväksyttiin kansallisen turvallisuuden laki, jossa arktisen alueen esitettiin ensimmäistä kertaa kuuluvan virallisesti Kiinan turvallisuusintressien piiriin. Myös Kiinan arktinen politiikkapaperi mainitsee lyhyesti Kiinan arktiset “turvallisuusintressit”, mutta keskittyy pääasiassa taloudellisiin ja ympäristöllisiin kysymyksiin. Se toteaa, että Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston jäsenenä Kiina pyrkii kantamaan vastuunsa alueen turvallisuuden ylläpidossa, mutta ei täsmennä, miten se käytännössä ...