Paatsjoen monitoimisuunnitelma : Pasvik MultiUsePlan

• Main Authors: Fløgstad Smeland, Anne, Emanuelsen Wara, Silja Annikki, Polikarpova, Natalia, Babina, Elena, Chizhov, Vladimir, Zvereva, Maria, Ruusalep, Dmitry, Olkoniemi, Anni, Grekelä, Ilona
• Format: Book
• Language: Finnish
• Published: Lapin ELY-keskus 2022
• Subjects: Paatsjoki; Inarijärvi; Vuoremijoki; Monitoimisuunnitelma; Toimenpideohjelma; Pasvik; Rajajoki
• Online Access: https://www.doria.fi/handle/10024/183645

Suunnittelualue käsittää Paatsjoen vesistöalueen, joka sijaitsee Venäjän, Norjan ja Suomen raja-alueella, sekä Vuoremijoen vesistöalueen, joka sijaitsee Venäjän ja Norjan raja-alueella. Norjan ja Venäjän raja kulkee 112 kilometrin matkan pitkin Paatsjoen jokiuomaa. Paatsjoen latvavedet laskevat Inarijärveen Suomessa, josta se virtaa Paatsjokilaakson halki ja laskee Barentsinmereen Bøkfjordenissa. Valuma-alueesta suurin osa (noin 70 %) sijaitsee Suomen puolella ja pienemmät osat Venäjän (25 %) ja Norjan (5 %) puolella. Vuoremijoki on Norjan ja Venäjän välinen rajajoki. Joen viimeiset 35 kilometriä muodostavat pohjoisimman maiden välisen rajan. Kummankin joen valuma-alueet ovat valtavia luontoalueita, joihin kuuluu sekä luonnonsuojelualueita että vesi- ja maa-alueiden ekosysteemejä, joihin ihminen on omalta osaltaan vaikuttanut. Teollinen toiminta on alueen teollistumisesta lähtien vaikuttanut ympäristöön enenevissä määrin. Suurimmat teollisuusyhtiöt Paatsjoen vesistöalueella ovat Kuolan kaivos- ja metalliyhtiö (Kola GMK), jonka tuotantoyksiköt toimivat Venäjän puolella Zapoljarnyin ja Nikkelin kaupungeissa, sekä Etelä-Varangin rautakaivos Kirkkoniemen Bjørnevatnissa. Metalliyhtiön sulatto Nikkelissä on suljettu joulukuussa 2020, lisäksi rikasteen kuivaus ja briketöinti on lopetettu Zapolyarniyn kaupungissa. Suomessa Inarin kunnassa harjoitetaan ainoastaan kullanhuuhdontaa, ei teollista mineraalien louhimista. Teollisuudesta ja muusta ihmisen alueella harjoittamasta toiminnasta syntyvien saasteiden lisäksi luonnon ekosysteemeihin vaikuttavat myös kaukokulkeuma, vesistöjen säännöstely, haitalliset vieraslajit ja muut ihmistoiminnan vaikutukset (kullanhuuhdonta, metsätalous, maatalous, matkailu ja muu taloudellinen toiminta). Vesistöissä on havaittavissa merkkejä ilmaston lämpenemisestä. Suunnittelun tavoitteena on toimenpideohjelma, joka tukee Paatsjoen ja Vuoremijoen vesistöjen hyvinvointia. Hyvä ympäristön tila on pohjana kolmen maan raja-alueen elinvoimaisuudelle. Ympäristöhaasteet ovat usein rajat ylittäviä. ...