Lintupellot rauhoitettujen lintulajien aiheuttamien satovahinkojen ennaltaehkäisevänä keinona

• Main Authors: Autio, Olli, Rinkineva-Kantola, Leena, Heliölä, Janne
• Format: Other/Unknown Material
• Language: Finnish
• Published: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2020
• Subjects: CAP-suunnitelmakausi; kurki (laji); lintupellot; maanviljely; satovahingot; valkoposkihanhi; laulujoutsen; hanhet; Arktis*
• Online Access: https://www.doria.fi/handle/10024/177570

Suurikokoisten lintujen aiheuttamista satovahingoista voi seurata viljelijöille merkittäviä taloudellisia tappioita, mikä vähentää luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen lintulajien suojelun hyväksyttävyyttä. Merkittävimmät satovahinkoja aiheuttavat lajit ovat tuoretta nurmea ja viljan oraita ravinnokseen käyttävä valkoposkihanhi sekä ohrapelloilla ruokaileva kurki. Valkoposkihanhen arktisella alueella pesivän populaation huomattavan kasvun ja lajin muuttokäyttäytymisessä tapahtuneiden muutosten seurauksena niiden aiheuttamat satovahingot ja niistä maksetut avustukset ovat viime vuosina olleet huomattavasti kurjen aiheuttamia vahinkoja suurempia. Valkoposkihanhien ja kurkien lisäksi laulujoutsenet sekä neljä harmaiden hanhien sukuun (Anser spp.) kuuluvaa lajia aiheuttavat vahinkoja paikoitellen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014–2020 valittavana olleen ympäristösopimuksen kurki-, hanhi- ja joutsenpellot mukaisia sopimusaloja eli lintupeltoja on perustettu eri puolille Suomea 125 kappaletta (865 ha). Lintupeltojen kokonaisvaikuttavuuden on arvioitu jääneen vähäiseksi erityisesti siksi, ettei niitä ole juurikaan perustettu satovahinkoja aiheuttavien lajien tärkeimmille muutonaikaisille kerääntymis- ja levähdysalueille. Lintupellot tuli perustaa pelkästään kurkien ruokailukäyttäytymiseen perustuen, kun taas valkoposkihanhien ruokailukäyttäytyminen poikkeaa merkittävästi kurjesta. Lintupeltoja on tarvetta kehittää tulevaa CAP-suunnitelmakautta ajatellen siten, että viljelijällä tulee olla valittavissa joko kurjille tai valkoposkihanhille suunniteltu toimenpide. Lisäksi on tärkeää kohdentaa lintupellot juuri niille peltoaukeille, joilla esiintyy muuttoaikoina merkittäviä määriä kohdelajeja. Tämä onnistuisi parhaiten maataloushallinnon viljelijöiden Vipu-verkkoasiointipalveluun sijoitettavan karttatason avulla. Asiantuntijat arvioivat tarvittavaksi lintupeltojen kokonaismääräksi 3 000–4 500 ha, mikä olisi huomattava lisäys nykyiseen, maaseutuohjelman 2014–2020 perusteella rahoitettuun, määrään ...