Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä
Siperianlehtikuusen ( Ledeb.) Suomessa viljellyn aineiston tarkkaa alkuperää ei tunneta. Vallitsevan käsityksen mukaan se pohjautuu Karjalankannaksella kasvavaan 1700- ja 1800-luvuilla viljeltyyn Raivolan lehtikuusikkoon, mutta tämän todellisesta alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Ensimmäisen vaiheen...
Published in: | Metsätieteen aikakauskirja |
---|---|
Main Author: | |
Format: | Article in Journal/Newspaper |
Language: | Finnish Swedish |
Published: |
Suomen Metsätieteellinen Seura ry
2018
|
Subjects: | |
Online Access: | https://doi.org/10.14214/ma.9929 https://doaj.org/article/ceeb01b937d948eb884713b116cade43 |
id |
ftdoajarticles:oai:doaj.org/article:ceeb01b937d948eb884713b116cade43 |
---|---|
record_format |
openpolar |
spelling |
ftdoajarticles:oai:doaj.org/article:ceeb01b937d948eb884713b116cade43 2023-05-15T15:23:24+02:00 Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä Seppo Ruotsalainen 2018-01-01T00:00:00Z https://doi.org/10.14214/ma.9929 https://doaj.org/article/ceeb01b937d948eb884713b116cade43 FI SV fin swe Suomen Metsätieteellinen Seura ry http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/9929 https://doaj.org/toc/1455-2515 1455-2515 doi:10.14214/ma.9929 https://doaj.org/article/ceeb01b937d948eb884713b116cade43 Metsätieteen aikakauskirja, Vol 2018 (2018) Forestry SD1-669.5 article 2018 ftdoajarticles https://doi.org/10.14214/ma.9929 2022-12-31T04:39:07Z Siperianlehtikuusen ( Ledeb.) Suomessa viljellyn aineiston tarkkaa alkuperää ei tunneta. Vallitsevan käsityksen mukaan se pohjautuu Karjalankannaksella kasvavaan 1700- ja 1800-luvuilla viljeltyyn Raivolan lehtikuusikkoon, mutta tämän todellisesta alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Ensimmäisen vaiheen viljely tehtiin käyttäen Arkangelista peräisin olevaa siementä, mutta myöhempien viljelysten alkuperästä vallitsee epävarmuutta. Eräiden tietojen mukaan niihin olisi käytetty Arkangelia huomattavasti eteläisempää Ufan alkuperää Uralvuoriston eteläosista. Tässä katsauksessa tarkastellaan kirjallisuudessa esitettyjä alkuperätietoja, sekä verrataan julkaistun tutkimustiedon perusteella Raivolan kannan kasvurytmi- ja kestävyysominaisuuksia esitettyihin alkuperävaihtoehtoihin. Tulosten perusteella Arkangeli näyttää Ufaa todennäköisemmältä Raivolan alkuperän lähteeltä. Jalostuspopulaatiossa ja siemenviljelyksillä olevien pluspuiden tarkastelu paljastaa kuitenkin, että kaikki käytössä oleva jalostus- ja metsänviljelyaineisto ei ole Raivolan kantaa, vaan mukana on huomattava määrä myös alkuerältään tuntemattomia ja useita venäläisiä alkuperiä edustavia pluspuita.Larix sibirica Article in Journal/Newspaper Arkangeli Directory of Open Access Journals: DOAJ Articles Metsätieteen aikakauskirja 2018 0 |
institution |
Open Polar |
collection |
Directory of Open Access Journals: DOAJ Articles |
op_collection_id |
ftdoajarticles |
language |
Finnish Swedish |
topic |
Forestry SD1-669.5 |
spellingShingle |
Forestry SD1-669.5 Seppo Ruotsalainen Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä |
topic_facet |
Forestry SD1-669.5 |
description |
Siperianlehtikuusen ( Ledeb.) Suomessa viljellyn aineiston tarkkaa alkuperää ei tunneta. Vallitsevan käsityksen mukaan se pohjautuu Karjalankannaksella kasvavaan 1700- ja 1800-luvuilla viljeltyyn Raivolan lehtikuusikkoon, mutta tämän todellisesta alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Ensimmäisen vaiheen viljely tehtiin käyttäen Arkangelista peräisin olevaa siementä, mutta myöhempien viljelysten alkuperästä vallitsee epävarmuutta. Eräiden tietojen mukaan niihin olisi käytetty Arkangelia huomattavasti eteläisempää Ufan alkuperää Uralvuoriston eteläosista. Tässä katsauksessa tarkastellaan kirjallisuudessa esitettyjä alkuperätietoja, sekä verrataan julkaistun tutkimustiedon perusteella Raivolan kannan kasvurytmi- ja kestävyysominaisuuksia esitettyihin alkuperävaihtoehtoihin. Tulosten perusteella Arkangeli näyttää Ufaa todennäköisemmältä Raivolan alkuperän lähteeltä. Jalostuspopulaatiossa ja siemenviljelyksillä olevien pluspuiden tarkastelu paljastaa kuitenkin, että kaikki käytössä oleva jalostus- ja metsänviljelyaineisto ei ole Raivolan kantaa, vaan mukana on huomattava määrä myös alkuerältään tuntemattomia ja useita venäläisiä alkuperiä edustavia pluspuita.Larix sibirica |
format |
Article in Journal/Newspaper |
author |
Seppo Ruotsalainen |
author_facet |
Seppo Ruotsalainen |
author_sort |
Seppo Ruotsalainen |
title |
Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä |
title_short |
Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä |
title_full |
Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä |
title_fullStr |
Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä |
title_full_unstemmed |
Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä |
title_sort |
raivolan lehtikuusikon ja suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä |
publisher |
Suomen Metsätieteellinen Seura ry |
publishDate |
2018 |
url |
https://doi.org/10.14214/ma.9929 https://doaj.org/article/ceeb01b937d948eb884713b116cade43 |
genre |
Arkangeli |
genre_facet |
Arkangeli |
op_source |
Metsätieteen aikakauskirja, Vol 2018 (2018) |
op_relation |
http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/9929 https://doaj.org/toc/1455-2515 1455-2515 doi:10.14214/ma.9929 https://doaj.org/article/ceeb01b937d948eb884713b116cade43 |
op_doi |
https://doi.org/10.14214/ma.9929 |
container_title |
Metsätieteen aikakauskirja |
container_volume |
2018 |
container_issue |
0 |
_version_ |
1766354113487962112 |