Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä

Siperianlehtikuusen ( Ledeb.) Suomessa viljellyn aineiston tarkkaa alkuperää ei tunneta. Vallitsevan käsityksen mukaan se pohjautuu Karjalankannaksella kasvavaan 1700- ja 1800-luvuilla viljeltyyn Raivolan lehtikuusikkoon, mutta tämän todellisesta alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Ensimmäisen vaiheen...

Full description

Bibliographic Details
Published in:Metsätieteen aikakauskirja
Main Author: Seppo Ruotsalainen
Format: Article in Journal/Newspaper
Language:Finnish
Swedish
Published: Suomen Metsätieteellinen Seura ry 2018
Subjects:
Online Access:https://doi.org/10.14214/ma.9929
https://doaj.org/article/ceeb01b937d948eb884713b116cade43
id ftdoajarticles:oai:doaj.org/article:ceeb01b937d948eb884713b116cade43
record_format openpolar
spelling ftdoajarticles:oai:doaj.org/article:ceeb01b937d948eb884713b116cade43 2023-05-15T15:23:24+02:00 Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä Seppo Ruotsalainen 2018-01-01T00:00:00Z https://doi.org/10.14214/ma.9929 https://doaj.org/article/ceeb01b937d948eb884713b116cade43 FI SV fin swe Suomen Metsätieteellinen Seura ry http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/9929 https://doaj.org/toc/1455-2515 1455-2515 doi:10.14214/ma.9929 https://doaj.org/article/ceeb01b937d948eb884713b116cade43 Metsätieteen aikakauskirja, Vol 2018 (2018) Forestry SD1-669.5 article 2018 ftdoajarticles https://doi.org/10.14214/ma.9929 2022-12-31T04:39:07Z Siperianlehtikuusen ( Ledeb.) Suomessa viljellyn aineiston tarkkaa alkuperää ei tunneta. Vallitsevan käsityksen mukaan se pohjautuu Karjalankannaksella kasvavaan 1700- ja 1800-luvuilla viljeltyyn Raivolan lehtikuusikkoon, mutta tämän todellisesta alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Ensimmäisen vaiheen viljely tehtiin käyttäen Arkangelista peräisin olevaa siementä, mutta myöhempien viljelysten alkuperästä vallitsee epävarmuutta. Eräiden tietojen mukaan niihin olisi käytetty Arkangelia huomattavasti eteläisempää Ufan alkuperää Uralvuoriston eteläosista. Tässä katsauksessa tarkastellaan kirjallisuudessa esitettyjä alkuperätietoja, sekä verrataan julkais­tun tutkimustiedon perusteella Raivolan kannan kasvurytmi- ja kestävyysominaisuuksia esitettyihin alkuperävaihtoehtoihin. Tulosten perusteella Arkangeli näyttää Ufaa todennäköisemmältä Raivolan alkuperän lähteeltä. Jalostuspopulaatiossa ja siemenviljelyksillä olevien pluspuiden tarkastelu paljastaa kuitenkin, että kaikki käytössä oleva jalostus- ja metsänviljelyaineisto ei ole Raivolan kantaa, vaan mukana on huomattava määrä myös alkuerältään tuntemattomia ja useita venäläisiä alkuperiä edustavia pluspuita.Larix sibirica Article in Journal/Newspaper Arkangeli Directory of Open Access Journals: DOAJ Articles Metsätieteen aikakauskirja 2018 0
institution Open Polar
collection Directory of Open Access Journals: DOAJ Articles
op_collection_id ftdoajarticles
language Finnish
Swedish
topic Forestry
SD1-669.5
spellingShingle Forestry
SD1-669.5
Seppo Ruotsalainen
Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä
topic_facet Forestry
SD1-669.5
description Siperianlehtikuusen ( Ledeb.) Suomessa viljellyn aineiston tarkkaa alkuperää ei tunneta. Vallitsevan käsityksen mukaan se pohjautuu Karjalankannaksella kasvavaan 1700- ja 1800-luvuilla viljeltyyn Raivolan lehtikuusikkoon, mutta tämän todellisesta alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Ensimmäisen vaiheen viljely tehtiin käyttäen Arkangelista peräisin olevaa siementä, mutta myöhempien viljelysten alkuperästä vallitsee epävarmuutta. Eräiden tietojen mukaan niihin olisi käytetty Arkangelia huomattavasti eteläisempää Ufan alkuperää Uralvuoriston eteläosista. Tässä katsauksessa tarkastellaan kirjallisuudessa esitettyjä alkuperätietoja, sekä verrataan julkais­tun tutkimustiedon perusteella Raivolan kannan kasvurytmi- ja kestävyysominaisuuksia esitettyihin alkuperävaihtoehtoihin. Tulosten perusteella Arkangeli näyttää Ufaa todennäköisemmältä Raivolan alkuperän lähteeltä. Jalostuspopulaatiossa ja siemenviljelyksillä olevien pluspuiden tarkastelu paljastaa kuitenkin, että kaikki käytössä oleva jalostus- ja metsänviljelyaineisto ei ole Raivolan kantaa, vaan mukana on huomattava määrä myös alkuerältään tuntemattomia ja useita venäläisiä alkuperiä edustavia pluspuita.Larix sibirica
format Article in Journal/Newspaper
author Seppo Ruotsalainen
author_facet Seppo Ruotsalainen
author_sort Seppo Ruotsalainen
title Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä
title_short Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä
title_full Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä
title_fullStr Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä
title_full_unstemmed Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä
title_sort raivolan lehtikuusikon ja suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä
publisher Suomen Metsätieteellinen Seura ry
publishDate 2018
url https://doi.org/10.14214/ma.9929
https://doaj.org/article/ceeb01b937d948eb884713b116cade43
genre Arkangeli
genre_facet Arkangeli
op_source Metsätieteen aikakauskirja, Vol 2018 (2018)
op_relation http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/9929
https://doaj.org/toc/1455-2515
1455-2515
doi:10.14214/ma.9929
https://doaj.org/article/ceeb01b937d948eb884713b116cade43
op_doi https://doi.org/10.14214/ma.9929
container_title Metsätieteen aikakauskirja
container_volume 2018
container_issue 0
_version_ 1766354113487962112