Java database connections

• Main Author: Muilu, Matti
• Other Authors: Lötjönen, Olli, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Tietotekniikan osasto, Saikkonen, Heikki, Aalto-yliopisto, Aalto University
• Format: Master Thesis
• Language: Finnish
• Published: 1998
• Subjects: Java; databases; JDBC; SQL; distribution; transactions; object technology; middleware; tietokannat; hajautus; tapahtumankäsittely; oliotekniikka; Laaja; DML
• Online Access: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/86498

Diplomityö käsittelee ohjelmointitekniikoita ja tuotteita, joiden avulla Javalla tehdyt sovellukset voivat käyttää hyväkseen olemassa olevia ja uusia tietokantoja. Olio-ohjelmointikielenä Javan on helpointa toimia oliotietokantojen kanssa, mutta vielä nykyään suurin osa kaupallisista sovelluksista käyttää hyväkseen relaatiotietokantoja. Javan tietokantojen käsittelyrajapinta Java Database Connectivity (JDBC) luo hyvän pohjan relaatiotietokantojen hyväksikäytölle Java-sovelluksista. Se toteuttaa laajasti ja kattavasti SQL-standardin määrittelemän tietojen määrittelyn (DDL) ja käsittelyn (DML) toiminnallisuuden ja ominaisuudet. Yhteys tietokantaan muodostetaan erillisellä, osin tai täysin Javalla tehdyllä, JDBC-ohjaimella. Nykyisin käytössä olevaa neljää ohjaintyyppiä on tarjolla laaja valikoima ja niiden tehokkuudet ovat hyvät. Ohjainten toiminnallisuus rajoittuu yleensä JDBC:n määrittelemiin tehtäviin, joten jos sovelluksessa tarvitaan monimutkaisempia ominaisuuksia, kuten esimerkiksi ulkoista tapahtumankäsittelyä, täytyy tietokantayhteyden päälle rakentaa kehittyneempi middleware-kerros. Sovelluksen kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että kaikki valittavat menetelmät ja tuotteet sekä niiden yhteistoiminta tietokannasta asiakkaan käyttämään selaimeen suunnitellaan tarkasti. Yhdestä muun järjestelmän kanssa huonosti yhteensopivasta tai hitaasta loogisesta sovelluskerroksesta voi tulla koko järjestelmän pullonkaula. Vastaavasti pitkälle kehitettyjen tuotteiden tarjoamat edut voivat mennä täysin hukkaan, jos muu järjestelmä ei pysty käyttämään niitä hyväkseen. Sovellukset voidaan jakaa tarpeidensa perusteella karkeasti muutamaan ryhmään: Toteutukseltaan yksinkertaisimpia ovat kaksitasoiset järjestelmät, joiden ominaisuudet ovat kuitenkin erittäin rajoittuneita. Sovellukseen saadaan enemmän ominaisuuksia erottamalla liiketoimintalogiikka omaksi kerroksekseen, jolloin järjestelmästä tulee helposti Javalla toteutettava kolmitasoinen perusjärjestelmä. Kun sovellusta käyttävien asiakkaiden määrä kasvaa tai kun tarvitaan ...